Hallituspuolueet sopivat joulun alla sote-uudistuksen rahoituksesta. Valmistelun loppuvaiheessa rahoitusperusteita muutettiin siten, että harvaan asutut alueet saavat enemmän rahaa kuin alunperin suunniteltiin.
Hallituspuolueet sopivat asian siten, että samaan aikaan luvattiin ylimääräistä rahaa myös kaksikielisille alueille ja niille alueille, joilla asuu vieraskielisiä keskimääräistä enemmän. Asiasta kertoo hallituslähde Nykypäivä-lehdelle.
Hallituksen julkaisemien tietojen mukaan tulonsiirroilla mitattuna sote-uudistuksen voittaja on Pohjois-Pohjanmaan tuleva maakunta. Jokainen maakunnan asukas saa 178 euroa lisää rahaa sote-palveluihin nykyiseen verrattuna. Häviäjäksi jää Etelä-Savo, jossa jokainen asukas menettää 105 euroa.
Jos tarkastellaan koko maakunnasta siirtyvää rahaa, suurin häviäjä on Uusimaa. Se menettää 130 miljoonaa euroa. Yhtä kuntalaista kohti laskettuna menetys on 81 euroa. Suurin voittaja on taas Pohjois-Pohjanmaa, joka saa 64 miljoonaa euroa.
Häviäjämaakuntia on kahdeksan, ja niiden yhteensä menettämä summa kohoaa runsaaseen 200 miljoonaan euroon. Voittajamaakuntia jää kymmenen, ja ne saavat vähän vähemmän kuin loput menettävät.
On toki perusteltua, että jos joku tarvitsee enemmän vaikka siksi, että vanhuksia on enemmän, sille myös annetaan. Näinhän meillä on totuttu ajattelemaan.
Rahansiirtoihin sisältyy kuitenkin yksi kiistanalainen prosenttiluku, jonka pienelläkin muutoksella siirtyy kymmeniä miljoonia euroja maakunnasta toiseen. Luku koskee asukastiheyttä.
Tiheyskriteeri tarkoittaa, että maakunta saa ylimääräistä rahoitusta sillä perusteella, että asukkaat asuvat harvassa. Vielä viime syksynä hallitus suunnitteli, että harvan asutuksen perusteella jaetaan yksi prosentti koko sote-potista. Tämän prosentin mukana olisi siirtynyt 180 miljoonaa euroa.
Pykälä kuulostaa järkevältä, pitäähän Lapissa ajaa joskus pitkiäkin matkoja taksilla päästäkseen hoitoon.
Joulukuun 22. päivänä hallitus julkaisi rahoitusmallinsa. Nyt tiheysprosentti olikin 1,5. Se oli siis kohonnut aiemmista suunnitelmista.
Puolen prosenttiyksikön muutos merkitsee 90 miljoonan euron siirtämistä tiheästi asutuilta alueilta harvaan asutuille.
Hallituslähde kertoo Nykypäivälle, että ehdotuksen puolen prosenttiyksikön muutoksesta tekivät virkamiehet, jotka esitystä valmistelivat. Muutoksen syynä oli varmistaa se, että Lapissa riittää rahaa ambulansseille, palokunnille ja kaikkeen muuhun, mitä harvaan asutun maakunnan asukkaat tarvitsevat kunnollisen hoidon saamiseksi.
Kokoomuksessa on usein vastustettu tämän tapaisia rahansiirtoja, siis että otetaan rahaa väkirikkaalta alueelta ja lähetetään harvaan asutulle alueelle. Nyt puolue oli hallituksessa kuitenkin verraten tyytyväinen, koska joulukuun sote-esitykseen tehtiin muitakin muutoksia kuin vain siirrettiin varoja harvaan asutuille alueille.
Kaksikielisille alueille annettiin lisää rahaa, mikä parantaa esimerkiksi Vaasan seudun ja Uudenmaan tilannetta. Tällä tavoin tasattiin vähän Uudellemaalle aiheutuvaa taakkaa.
Luotiin vieraskielisyyspykälä, josta Uusimaa myös hyötyy. Pykälä tarkoittaa, että rahaa annetaan niille alueille, joissa asuu erityisen paljon sellaisia ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi. Toki hallitus ei pohtinut pelkästään rahansiirtoja luodessaan tätä pykälää, vaan se halusi varmistaa monikieliset palvelut.
Sekin on hyvä muistaa, että valtionosuusjärjestelmän uudistus tasoittaa niitä eroja, joita maakuntien perustaminen synnyttää. Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa hyötyvät rahallisesti valtionosuusmuutoksesta.
Uudenmaan kohdalla tämä merkitsee, että yhtä asukasta kohti laskettuna menetys ei olekaan 81 euroa, vaan enää 46 euroa.