Suomen talouden noususuhdanne jatkuu tänä ja ensi vuonna hidastuen, ennustaa Pellervon taloustutkimus (PTT). Tämän vuoden talouskasvuksi ennustetaan 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia.
Työllisyys on kasvanut viime vuoden lopulta lähtien hurjaa vauhtia, mutta työttömyyden kova ydin näyttää sulavan hitaasti. PTT:n mielestä huolestuttavaa on myös se, että investoinnit tuottavuuteen ja osaamiseen eivät ole kasvaneet.
– Nousukausi jatkuu kohtuullisen hyvänä, mutta vähän vanhoin eväin: investoinnit ovat painottuneet rakentamiseen, tuottavuuden kasvu on heikkoa ja työmarkkinat tarvitsisivat uudistuksia, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.
Työllisyyden kasvuvauhti on ollut viime vuoden lopulta lähtien poikkeuksellisen nopeaa, jopa yhtä nopeaa kuin tuotannon kasvu. Heinäkuussa työllisiä oli noin 75[nbsp]000 enemmän kuin vuosi sitten. Tämä on ennen muuta seurausta työvoiman kysynnän kasvusta. Erityisesti ikääntyneiden työllisyys on kasvanut.
Lyhytaikaisten työsuhteiden lisääntymisestä ei ole merkkejä
Kasvun laatua on epäilty. Varsinkin aktiivimallin käyttöönoton myötä heräsi keskustelua, että lyhytaikaiset työsuhteet, joilla aktiivisuusehdon saa täytettyä, lisääntyisivät merkittävästi. PTT:n mukaan tästä ei ole juurikaan merkkejä. Esimerkiksi viime vuoden lopulta lähtien palkansaajien työtuntien kasvu on ollut lähes yhtä nopeaa kuin palkansaajien määrän kasvu. PTT arvioi, että erittäin lyhyitä työpätkiä tekevien määrä tuskin on merkittävästi lisääntynyt.
Poikkeuksellisen nopea työllisyyden kasvu tasoittuu ensi vuonna, ja työllisten määrä kasvaa noin 30[nbsp]000:lla. Monissa ikäryhmissä, erityisesti keski-ikäisissä, on vielä varaa kasvattaa osallistumisastetta, eikä työvoiman määrällinen tarjonta rajoita työllisyyden kasvua merkittävästi.
Hyvä työllisyyskehitys on vihdoin alkanut näkyä työttömyyden selvänä laskuna. Työttömyysaste laskee ensi vuonna seitsemään prosenttiin.
Toisaalta tämän vuoden aikana työmarkkinatuen saajien määrä on laskenut selvästi hitaammin kuin muiden työttömien. Työmarkkinatuen saajat ovat olleet jo kauan työttömänä tai heidän työhistoriansa on hyvin lyhyt. PTT:n mukaan kehitys viittaa siihen, että vaikeimmin työllistyvien joukko, eli työttömyyden “kova ydin”, sulaa hitaasti.
Investointeja tutkimukseen ja kehistykseen lisättävä
Suomen kasvu on ollut investointivetoista, mutta painotus on ollut vahvasti rakentamisessa. Aineettomat investoinnit, eli pääasiassa tutkimus- ja kehitysinvestoinnit, ovat olleet laskusuunnassa useita vuosia. Tämä kehitys pitäisi PTT:n mukaan kääntää.
– Nykyisellä investointirakenteella työn tuottavuuden kasvattaminen on haastavaa ja aiheuttaa huolta lisäarvon tuottamisesta jo lähitulevaisuudessa, Huovari sanoo.
Nykyisen noususuhdanteen voivat päättää maailmantalouden riskit, varsinkin kauppasota. Maailmantalouden kasvu on hiipunut, mikä vähentää Suomen vientikysyntää.
Etenkin euroalueen kasvu on PTT:n mukaan ollut pettymys. Yhdysvallat taas nostaa itseään velkaantumalla, mikä luo kasvua lyhyellä aikavälillä, mutta syntyvä alijäämä pitää paikata tulevina vuosina.
Pahin uhka maailmantaloudelle tulee PTT:n mukaan Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppakiistasta, joka on edelleen kärjistymässä. Nykyiset tullikorotukset eivät vielä vaikuta paljonkaan, mutta uhatut uudet toimet alkaisivat jo syödä kasvua.
Ikääntymisestä seuraavat haasteet eivät ole poistuneet
Suomen julkisen talouden lyhyen aikavälin tasapaino-ongelma on talouden kasvun ja julkisen talouden leikkausten myötä poistumassa. Kuntatalous on ollut jo käytännössä tasapainossa. Valtion talous on julkisen sektorin alijäämäisin osa, mutta myös se on tasapainottumassa nopeasti.
Väestön ikääntymisestä seuraavat julkisen talouden haasteet eivät kuitenkaan ole poistuneet. PTT:n mukaan keinoja vastata niihin olisivat nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, perhevapaauudistus sekä ikääntyvien pitäminen pidempään työmarkkinoilla.
Lisäksi työmarkkinoiden toimintaa olisi syytä edelleen tehostaa ja palkkamaltin harjoittamista yleisissä sopimuskorotuksissa jatkaa.