Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaat kohtasivat maanantai-iltana kolmatta kertaa keskustelutilaisuudessa, joka järjestettiin tällä kertaa Kouvolan kaupungintalolla.
Sähäkässä keskustelussa Euroopan unionista eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb lähti haastamaan elinkeinoministeri Jan Vapaavuorta.
Debatti lähti liikkeelle siitä, kun Vapaavuori totesi, että 2000-luvulta lähtien EU on kerta toisensa jälkeen ilmoittanut ryhtyvänsä maailman kilpailukykyisimmäksi alueeksi, ja yleensä on menty vaikeuksien suuntaan. EMU-harjoituskaan ei Vapaavuoren mielestä ole ollut valtava menestys.
– Pitää mieltää ja myöntää se, että kaikki ei ole mennyt ihan nappiin, Vapaavuori painotti.
Stubbin mielestä Vapaavuori mollasi Euroopan kilpailukykyä.
– Jos katsotaan Maailman talousfoorumin tilastoja, niin vuosi toisensa jälkeen ne rankkaavat kymmenen maailman kilpailukykyisintä taloutta. Niistä tällä hetkellä seitsemän on eurooppalaisia talouksia ja kuusi Euroopan unionin talouksia. En vähättelisi meidän kilpailukykyä, Stubb varoitti.
Stubbin mielestä vasta historiankirjat osoittavat, onko euro ollut onnistunut hanke vai ei.
– Uskallan väittää, että euron aika on valuutan näkökulmasta ollut meidän valuutan historian vakainta aikaa. Ja ensimmäistä kertaa historiassa me olemme istuneet niiden pöytien ympärillä, jossa päätöksiä meidän omasta valuutasta tehdään, Stubb sanoi painokkaasti.
Vapaavuori ilmoitti Stubbin katsovan vääriä tilastoja.
– Jos katsot ajanjaksoa 2000–2010, käsittääkseni Eurooppa sinä aikana menetti kilpailukykyään. Sitten asetettiin uusi tavoite vuoteen 2020, ja sen jälkeenkin on menetetty kilpailukykyä, Vapaavuori sanoi.
Erimielisyyttä pakotteiden vaikutuksista
Vapaavuori otti esille Ukrainan tilanteen ja totesi, että mikäli Ukrainan kriisi eskaloituu ja mennään kolmannen asteen pakotteisiin, niin on selvää, että ne maat, jotka sijaitsevat lähempänä Venäjään, kärsivät siitä enemmän.
– Nyt kun Suomi on osoittanut aika hyvää solidaarisuutta Etelä-Euroopan kriisimaita kohtaan, kyllä on kaikki syy olettaa, että muut Euroopan maat osoittavat solidaarisuutta Suomea ja Baltian maita kohtaan, jos käy näin, että sanktiot joudutaan viemään pidemmälle, Vapaavuori totesi.
Risikko kysyi, miten estetään se, että pakotteilla ei saada aikaan jotain sellaista, joka vaurioittaa Suomen kauppa- ja energiasuhteita Venäjään.
Stubbin mielestä täsmäpakotteita enemmän Suomen talouteen vaikuttaa se, että Venäjän talous sakkaa tällä hetkellä.
– Kun Venäjän talous tulee alas kolme prosenttia, se iskee meidän bruttokansantuotteeseen 0,5 prosenttia, ja se on iso isku, Stubb selvitti.
Stubb kertoi, että hänen vastuullaan olevalla taloudellisten ulkosuhteiden osastolla pidetään huolta, etteivät kolmannen vaiheen sanktiot lähde toteutumaan Suomen kannalta pahalla tavalla. Stubbin mukaan komissioon ollaan yhteydessä asiasta päivittäin.
– Uskooko ne sua, Risikko kysyi.
– No toivottavasti uskoo, Stubb vastasi.
Vapaavuoren mielestä Stubb vähätteli mahdollisten sanktioiden vaikutusta Suomen talouteen.
– Onhan se, että jos me ajaudumme sanktioihin, kyllähän sen potentiaaliset vaikutukset Suomen taloudelle ovat oikeasti merkittävät, Vapaavuori huomautti.
– Totta kai. Sitä mä yritän tässä koko ajan sanoa. Peruspointti on se, että kolmas vaihe ei ole vielä lähtenyt liikkeelle, Stubb vastasi.
Kriittisyyttä EU:ta kohtaan
Stubbin mielestä mitä poliittisempi Euroopan unionista tulee, sitä kriittisemmin siihen suhtaudutaan.
– Kun se iskee lompakkoon tai jollain tavalla meidän arkeen, silloin meille muodostuu siitä mielipide. Varsinkin talouskriisin aikana se on iskenyt tavalla tai toisella ja siksi kriittisyys on ilman muuta kasvanut, Stubb perusteli.
Hän huomautti, että perussuomalaiset ovat menettäneet draivinsa omaan EU-vastaiseen kampanjaansa, koska Ukrainan tilanne on päällä.
Risikon mielestä terve kriittisyys on hyväksi, mutta ylitsevuotava kriittisyys kääntyy asiaa vastaan.
– Esimerkiksi sosiaaliturva nousee monesti esille: kenelle maksetaan, mutta pitää muistaa, että myös suomalaiset saavat. Esimerkiksi 45 000 suomalaista saa Ruotsista eläkettä, Risikko muistutti.
Vapaavuori tunnustautui EU-kriittiseksi monissa asioissa.
– Silti olen perusviritykseltäni EU-positiivinen, Vapaavuori lisäsi.
Hänen mielestään Suomessa on ajauduttu tilanteeseen, jossa fiksu EU-myönteinen ihminen ei voi esittää kriittisiä puheenvuoroja EU:sta, ilman että hänet leimataan EU-kriittiseksi.