Kun Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence viikonloppuna tapasi Puolan presidentti Andrzej Dudan Varsovassa, kyseessä oli jo neljäs huipputapaaminen maiden välillä kahden vuoden aikana. Tapaamisten keskeisenä teemana on ollut sotilasyhteistyö, jonka ympärille molemmat maat pyrkivät rakentamaan kahdenvälistä erityissuhdetta.
Geopoliittiset realiteetit kuitenkin muistuttavat turvallisuuspolitiikan tutkija Rachel Ellehuusin mukaan siitä, että kahdenvälisten suhteiden merkityksen varaan olisi vaarallista laskea liikaa.
– Vaikka säännölliset kahdenväliset tapaamiset läheisten liittolaisten kesken ovat normaalin käytännön mukaisia ja tärkeitä, USA:n ja Puolan kanssakäymisen tiheys ja korkea taso ovat pian muodostumassa Puolan kannalta strategiseksi haavoittuvuustekijäksi, Center for Strategic & International Studies -ajatushautomon Eurooppa-ohjelman apulaisjohtajana toimiva Rachel Ellehuus toteaa.
– Puola on tärkeä kumppani kansainvälisissä sotilasoperaatioissa, isännöi noin 4 000 sotilaan vahvuisia amerikkalaisjoukkoja ja on USA:n aseteollisuuden vakioasiakas. Maiden kahdenvälinen agenda painottuu kuitenkin liikaa turvallisuuteen, mikä tulee tahattomasti heikentäneeksi laajempaa kahdenvälistä suhdetta, hän sanoo.
Ei yhden kortin varaan
Jotta Puola välttyisi tekemästä lyhytnäköisiä ja vääriä turvallisuuspoliittisia valintoja, Rachel Ellehuus kehottaa maan johtoa katsomaan menneisyyteen.
– Historian vahva opetus on sen tunnustaminen, että Puolan (ja muiden liittoutuneiden, myös Yhdysvaltojen) turvallisuus-, puolustus- ja ulkopolitiikan kannalta paras on verkostoitunut malli, jonka muodostavat vankka kansallinen puolustus sekä sitä tukevat vahvat alueelliset turvallisuusjärjestelyt yhdessä lähimpien naapurien kanssa ja joka nivoutuu jäsenyyteen arvo- ja sääntöpohjaisissa monenkeskisissä järjestöissä, Ellehuus sanoo.
– Kuten entinen puolustusministeri Jim Mattis äskettäin kirjoitti, sinulla ei voi koskaan olla liikaa liittolaisia taistelukentällä.
Kymmenet entiset puolalaissuurlähettiläät ovat Ellehuusin mukaan lähettäneet presidentti Donald Trumpille avoimen kirjeen, jossa he muistuttavat siitä, kuinka vuonna 1939 Puola joutui ensin lähimpien liittolaistensa hylkäämäksi ja pian myös eristetyksi niistä.
– He vakuuttavat nykyisen Puolan tasavallan nojaavan kahteen pilariin – Euroopan unioniin ja Natoon – ja että nämä yhteisöt eivät ole ristiriidassa keskenään. Tämä on se strateginen tasapaino, jonka Puola suojakseen tarvitsee, Ellehuus toteaa.
Puolan tämänhetkinen toiminta on hänen mukaansa kuitenkin viemässä maata kohti strategista epätasapainoa.
– Puolassa on sanonta: Nie stawiaj wszystkiego na jedną kartę. Älä jätä kaikkea yhden kortin varaan.