Yli puolet suomalaisista pitää kotikuntansa vanhustenhuoltopalveluita riittämättöminä tarpeeseen nähden, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. Myös terveyspalveluita pitää riittämättöminä lähes joka toinen.
Vanhustenhuoltoa piti erittäin (19 %) ja jokseenkin (33 %) riittämättömänä 52 prosenttia vastaajista. Täysin (8 %) tai jokseenkin (25 %) riittävänä palveluita piti vain 33 prosenttia vastaajista.
Terveyspalvelujen suhteet luvut olivat samankaltaiset. Niitä erittäin (18 %) tai jokseenkin (31 %) riittämättömänä piti 49 prosenttia vastaajista. Terveyspalveluiden riittävyyden suhteen tyytyväisiä oli kuitenkin enemmän: Terveyspalveluita täysin (11 %) tai jokseenkin (36 %) riittävinä piti 47 prosenttia vastaajista.
Terveyspalveluissa kokemus riittävyydestä on korkeampaa nuorten, ylempien toimihenkilöiden sekä kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kannattajien parissa. Seniorit, eläkeläiset, työttömät sekä SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajat taas kokevat palvelut vaillinaisiksi.
Terveyspalveluita riittämättömänä pitävien määrä on myös kasvanut. Kun ennen sote-uudistusta vuonna 2018 tyytymättömiä oli vain 32 prosenttia, on luku noussut kuudessa vuodessa puoleen.
Yleisesti suomalaiset ovat kuitenkin tyytyväisiä tarjottujen palveluiden riittävyyteen. Kaikkia palveluita pitää riittävinä 69 % vastaajista, riittämättöminä taas 26 %. Iloa tuloksista tosin laimentaa se, että riittämättömiksi koetaan erityisesti ne palvelut, joita pidetään kaikkein tärkeimpinä.
Parhaat arvosanat saavat kulttuuri- ja kirjastopalvelut (86 % pitää riittävinä, 10 % ei) sekä liikunta- ja urheilupalvelut (85 % pitää riittävinä, 11 % ei). Myös koulutuspalvelut saavat suomalaisilta hyvän arvosanan: Lukioita, ammatillisia oppilaitoksia ja peruskouluja pitää riittävinä 79 prosenttia vastaajista.
Selvä enemmistö pitää riittävinä myös teknisiä palveluja kuten jätehuoltoa sekä lasten päivähoitoa.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 062 ihmistä ja sen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.