Eduskuntapuolueilla on yhteinen näkemys prosessista, jota jälleen noudatetaan seuraavaa hallitusta muodostettaessa. Nykymuotoista prosessia on käytetty kevään 2003 eduskuntavaaleista alkaen. Tuolloin oli tullut voimaan uusi perustuslaki, joka rajoitti tasavallan presidentin osuutta asiassa.
Nykyisen perustuslain tekstin mukaan ”Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta”.
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja pääsihteerit kokoontuivat viime viikolla nykyisen suurimman ryhmän eli SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin kutsusta. He totesivat yhteisymmärryksen vuodesta 2003 asti omaksuttujen käytäntöjen tai ”marssijärjestyksen” pitävyydestä.
Eduskuntavaalit pidetään huhtikuun 2. päivänä 2023 ja valtiopäivät avataan 13. huhtikuuta 2023. Vaalien jälkeinen suurin eduskuntaryhmä kutsuu ryhmien edustajat koolle. Tällöin sovitaan, että suurimman puolueen vetäjä aloittaa hallitusneuvottelujen tunnustelut.
Jos kahdella tai useammalla suurimmalla puolueella on yhtä suuri määrä kansanedustajia, ratkaisee puolueiden vaaleissa saama äänimäärä, kummasta vetäjä tulee.
Vetäjä selvittää eduskuntaryhmien suhtautumisen hallituksen muodostamiseen. Esimerkiksi 2019 vaalien jälkeen vetäjä oli SDP:n Antti Rinne, joka esitti ryhmille 29 eri kysymystä 11 eri teemasta. Vuonna 2011 kokoomuksen Jyrki Katainen esitti ryhmille seitsemän kysymystä.
Tavallisesti joukossa on ollut kysymys, onko kyseinen ryhmä valmis osallistumaan suurimman puolueen johdolla hallitukseen. Suurimmassa puolueessa käydään toisten vastaukset läpi ja tehdään johtopäätökset siitä, voidaanko sopivat puolueet kutsua varsinaisiin hallitusneuvotteluihin. Jos suurin puolue ei onnistu, yrittää seuraavaksi samaa toiseksi suurimman puolueen ryhmä.
Eduskunnalla on aihetta käsittelevä ja tästä aukeava nettisivu ”Eduskunta hallituksen muodostajana”.