Suomi on viime vuosina pyrkinyt entistä aktiivisempaan puolustusyhteistyöhön niin Ruotsin, EU:n kuin Natonkin kanssa. Vuosi sitten Suomi liittyi mukaan Britannian johtamiin nopean toiminnan joukkoihin (JEF). Toukokuussa Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat puolustusyhteistyötä koskevan aiejulistuksen Pentagonissa juhlavin seremonioin.
– Niin, tämähän on paradoksi. Minä, joka olen nimenomaan kansallisen puolustuksen mies, jään historiaan ilmeisesti Suomen kaikkien aikojen kansainvälisimpänä puolustusministerinä, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanoo Nykypäivä-lehden haastattelussa.
Niinistön mielestä kyseessä on osittain ”median luoma illuusio”. Hän korostaa, että myös ja ”etenkin” kansallisessa puolustuksessa on tapahtunut. Nopeiden uhkien torjuntaan on kehitetty valmiusjoukot ja lainsäädäntöä on muutettu kansainvälisen avun vastaanottamiseksi ja antamiseksi.
Samalla kansainvälinen puolustusyhteistyö on kiistatta lisääntynyt, Niinistö toki myöntää tämän. Hän laskee tavanneensa Yhdysvaltain puolustusministerin James Mattisin kolmesti vuoden aikana – kaikki virallisia tapaamisia. Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin hän on tavannut virkakautensa aikana 41 kertaa.
Jos ajatellaan Suomen viime aikojen puolustusyhteistyöhankkeita tai verkostoja, minkä nostaisit tärkeimmäksi?
– Kyllä tämä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tehty aiejulistus kertoo siitä, että Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit puolustuksen saralla ovat Ruotsi ja Yhdysvallat.
Niinistön mukaan aiejulkistus merkitsee käytännössä sitä, että ”olemme Ruotsin kanssa samalla viivalla tässä transatlanttisessa linkissä”.
Onko aiejulistuksen taustalla enemmän, mitä julkisuuteen on kerrottu? Voidaanko puhua jonkinlaisista turvatakuista?
– Mistään turvatakuista ei ole kyse. Turvatakuut saadaan liittymällä Naton jäseneksi. Ei ole olemassa muuta puolustusliittoa.
Ruotsi voi muuttaa asetelman
Niinistö korostaa, ettei Suomi ole solminut puolustusliittoja tällä vaalikaudella, mutta tehnyt hyvää yhteistyötä kumppanimaiden kanssa.
– Olemme luoneet mahdollisuuden sille, että kun rauhan aikana harjoittelemme ja teemme muutenkin yhteistyötä, meillä on kriisin aikana – jos poliittiset päättäjät näin tahtovat – edellytykset ja yhteensopivuus toimia kumppanimaiden kanssa yhdessä.
Tästä on kyse myös Suomessa vuonna 2021 järjestettävässä pääsotaharjoituksessa, jonka yhteydessä pidetään laaja kansainvälinen harjoitus.
– Tähän osallistuu noin 20 000 suomalaista ja toivottavasti kolmisentuhatta ulkomaalaista, joista pääosa varmastikin Yhdysvalloista ja Ruotsista. Eli tärkeimmät kumppanimaamme.
Missä tilanteessa Suomen pitäisi liittyä Natoon?
Puolustusministeri toistaa kysymyksen ja jää miettimään vastausta.
– Varmaan siinä tilanteessa, kun turvallisuusympäristö muuttuu ja suomalaisten mielipide muuttuu asiasta. Näen, että nykytilanne on hyvä. Suomi toimii omalta osaltaan vakauttavana tekijänä täällä Itämeren piirissä ja teemme yhä tiivistyvää yhteistyötä Ruotsin kanssa.
Minkälaiseksi turvallisuustilanteen pitäisi muuttua, jotta Nato-jäsenyys olisi ajankohtainen?
– Jos esimerkiksi Ruotsissa oikeistoblokki voittaa syyskuussa vaalit ja he päättävät liittyä nopealla aikataululla Natoon, sehän tietysti pudottaa Suomen kanssa tehtävältä syvemmältä yhteistyöltä pohjaa pois.
Silloinko pitäisi liittyä?
– En sano, että pitäisi, mutta silloin varmasti alkaisi pohdinta siitä, onko Suomen ratkaisu tässä muuttuneessa tilanteessa oikea.
Niinistö korostaa, että tällä hetkellä niin valtiojohdossa kuin kansalaistenkin keskuudessa on ”vahva näkemys” siitä, että nykytilanne on hyvä.
Miten iso merkitys presidentin kannalla on kansalaismielipiteeseen?
– Tasavallan presidentillä ja puolustusvoimain ylipäälliköllä on tähän merkittävä vaikutus, totta kai.
Niinistö korostaa, ettei hän lähde opastamaan tasavallan presidenttiä näissä asioissa.
Puolustusministeri Jussi Niinistön haastattelu on luettavissa kokonaisuudessaan tämän linkin takaa Verkkouutisten Plus-sivustolta kirjautumalla omilla Facebook-tunnuksilla ilmaiseksi.