Puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin mielestä 2020-luvun isoista hankinnoista meri- ja ilmavoimissa ei voida tinkiä, oli Suomi sitten jatkossa sotilaallisesti liittoutunut tai ei.
Etenkin Hornet-hävittäjien tulo tiensä päähän 2020–2030-luvuilla on mittava taloudellinen haaste. Hävittäjien korvaamisessa on arviolta kyse 6–7 miljardin investoinnista eikä se mahdu budjettiraameihin.
Lindberg muistuttaa Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa, että Nato-jäsenyys ei ole säästöohjelma:
– Oma arvioni on se, että Nato edellyttää, että Suomi kaikissa tilanteissa kykenee vastaamaan omasta alueestaan. Olkoot se sitten maalla, meressä tai ilmassa, mitä tahansa kykyjä, niin lähtökohta on, että se kyetään itsenäisesti hoitamaan.
Lindberg muistuttaa, että viimeksi Cardiffin huippukokouksessa Yhdysvallat peräänkuulutti Euroopan Nato-mailta vastuun kantamista omasta puolustuksesta ja sitoutumista puolustuksen kahden prosentin bkt-osuuteen.
Lindberg huomauttaa myös, että monet Euroopan Nato-maat ovat voimakkaasti ajaneet alas puolustustushaarojaan, mukaan lukien ilmavoimat:
– Ei ole enää tällaisia kylmän sodan lukuja kenelläkään minnekään muualle osoittaa.
Nato monitahoinen asia
Upseerit eivät ole Suomessa perinteisesti ottaneet kantaa Nato-kysymykseen. Vaikka kulttuuri on sosiaalisen median myötä muuttumassa, Lindberg ei pidä tarpeen ottaa asiaan kantaa.
– Puolustusvoimien johto ja puolustusvoimain komentaja ei ota kantaa, kyllä vai ei Natoon. Natohan ei ole pelkästään sotilaallinen, vaan myös poliittinen ja taloudellinen kysymys. Sen takia valtiojohdon asia on ottaa siihen kanta, Lindberg perustelee.
Lindbergin mukaan puolustusvoimien johto voi asiantuntijan roolissa avata kuitenkin sitä, mitä Nato-jäsenyys tarkoittaisi sotilaallisesti, taloudellisesti tai teknisesti.
– Me emme lähde tässä luettelemaan mitään pitkiä plus-listoja emmekä lähde sen kummemmin ottamaan kantaa, mutta toteamme, että siellä (Natossa) on yhteisiä kykyjä, sieltä saattaa tulla jotain tiedustelutietoa, sieltä saattaa tulla senkaltaista strategista kuljetuskapasiteettia tai jotain muuta, mitä meillä ei ole.
Upseeriliiton kyselyjen mukaan Nato-jäsenyyden kannatus on korkeimmillaan ylimpien upseerien joukossa. Vuoden 2013 kyselyssä liiton jäsenistä hieman yli puolet kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä, kun kenraaleista ja eversteistä sotilasliittoa kannatti 68 prosenttia. Palveluksessa olevien kenraalien ja everstien kohdalla luku oli 76 prosenttia.
Lindberg kertoo, ettei itse ole vastannut kyseiseen kyselyyn.
Torjuntakyky ylläpidetään
Puolustusvoimain komentaja Lindbergin mielestä Suomen puolustuskyky on tällä hetkellä uskottava. Lindberg viittaa tässä yhteydessä muun muassa Hollannista vastikään hankittuihin taistelupanssarivaunuihin, ilmavoimien hävittäjiin ja merivoimien taistelualuskalustoon. Lisäksi Suomella on mittava 230 000 hengen sodanajan vahvuus.
– Meillä on kumpaakin elementtiä, terävä kärki ja riittoisa reservi. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tämä yhdistelmä on uskottava.
Poliittiset puolueet ovat tällä hetkellä lähes yksimielisiä puolustusvoimien määrärahojen nostamisesta asteittain 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Lindbergin mukaan määrärahojen nostolla kyettäisiin turvaamaan puolustusvoimien tehtävät vuosikymmenen vaihteeseen.
– Se torjuntakyky, joka meillä nyt on, sen kykenemme ylläpitämään, mutta emme kykene sitä millään lailla kehittämään tai muuttamaan.
Lindberg muistuttaa, että puolustusvoimat on jo tehostanut toimintaansa rakenneuudistuksella, mihin hallituksen budjettileikkaukset toivat kuitenkin lisää dramatiikkaa.
Jatkossa lisähaastetta tuovat ilma- ja merivoimien edessä olevat isot kalustohankinnat 2020-luvulla. Lindberg näkee tässä mahdollisuuksia syventää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Hän huomauttaa, että jo tähänkin mennessä pohjoismaiden kesken on tehty yhteisiä top ten -listoja liittyen edessä oleviin materiaalihankintoihin ja mahdollisiin yhteisostoihin.
Ruotsi-yhteistyöllä säästöjä
Lindbergin mukaan mitä pidemmälle yhteistyötä kyetään suunnittelemaan, sitä suuremmat ovat potentiaaliset säästöt. Jos katsotaan vuosikymmenen päähän ja kyse on isoista hankinnoista, voidaan puhua kymmenistä miljoonista euroista.
Lindberg muistuttaa, että hankintaohjeistukset, -järjestelmät, kilpailutukset ja tähän liittyvä lainsäädäntö tuovat omat haasteensa.
– Nämä eivät ole millään lailla läpihuutojuttuja. Ei kannata luulla, odottaa eikä vaatia, että tästä (yhteistyöstä) taianomaisesti lähivuosina tulisi kymmenien tai satojen miljoonien eurojen säästöjä.
Sukellusveneitä Suomellekin?
Ruotsin taannoisen sukellusvenejahdin yhteydessä on pohdittu myös, pitäisikö Suomellakin olla sukellusveneitä. Toisen maailmansodan jälkeisessä Pariisin rauhansopimuksessa sukellusveneet kiellettiin Suomelta. Neuvostoliiton hajottua kiellon ei ole katsottu enää olevan voimassa.
Lindbergin mukaan sukellusveneistä olisi hyötyä Itämeren haastavissa oloissa, joissa on eri lämpötiloihin perustuvia harppauskerroksia, mikä voi hankaloittaa pinta-alukselta käsin tehtävää teknistä kuuntelua:
– Sukellusveneestä olisi siinä mielessä hyötyä havaitsemisessa, että se pääsee niihin samoihin syvyyksiin ja vesikerroksiin, missä joku toinen on.
Lindbergin mukaan uuden sukellusveneaselajin luominen olisi kuitenkin kallista puuhaa. Kyse olisi sadoista miljoonista euroista.
– Suomen näkyvissä olevissa budjeteissa ei ole sellaista rahamäärää, joka mahdollistaisi sukellusveneaselajin perustamisen ja sukellusvenehankinnan.
Maanpuolustuskursseja tytöille
Lindberg on tyytyväinen nykyisenkaltaiseen asevelvollisuusjärjestelmään, jota täydentää naisten vapaaehtoinen palvelus ja uskoo sen toimivuuteen jatkossakin.
– Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä, jossa miespuolinen ikäluokka kutsutaan, takaa meille tämän sodan ajan 230 000 hengen joukkorakenteen.
Lindberg on ilahtunut siitä, että tänä vuonna asepalvelukseen haki peräti 818 naista. Kyseessä on uusi ennätys sitten vuoden 1995, jolloin vapaaehtoinen asepalvelus tuli naisille mahdolliseksi. Asiaa selittänee Pirkanmaalla järjestetty rekrytointikampanja ja sen saama julkisuus.
Lindberg uskoo, että naisia voitaisiin innostaa asepalvelukseen lukiolaistytöille suunnattavilla vapaaehtoisilla maanpuolustuskoulutuksilla.
– Itsekin satuin kuukausi sitten Santahaminaan käymään ja ihmettelin nähdessäni kohtalaisen nuorta naisväkeä satamäärin maastopuvut päällä. Sitten itselleni selvisi, että kyseessä on tällainen tilaisuus.
Itsenäisyyspäivän alla komentaja haluaa muistuttaa, ettei rajojen puolustaminen ole vain ikävä velvollisuus.
– Minusta suomalaisten täytyisi muistaa, että tämä on hieno asia. Meillä on oma maa ja oikeus tätä kaikkea itse valvoa ja hallinnoida. Se ei ole mikään ikävä velvollisuus.