”Vladimir Putinin todelliset saavutukset ovat vähäisiä. Hän purki demokratian ja vaiensi median. Hän loi fasistisen hallinnon ja vääristi totuuden käsitteen. Hän marginalisoi opposition ja oli ainakin vielä hetki sitten murskannut Pohjois-Kaukasuksen itsenäisyysliikkeet. Hän valtasi Krimin eikä tiedä nyt, mitä sillä pitäisi tehdä. Hän aloitti sodan Itä-Ukrainassa, eikä jälleen tiedä, mitä hänen tulisi tehdä seuraavaksi”, Rutgers-yliopiston valtio-opin professori Aleksander Motyl kirjoittaa World Affairsissa.
Hänen mukaansa Venäjä on ”kuin Belgia, mutta pommilla aseistettuna”.
Motylin mielestä presidentti Vladimir Putin on varsin keskinkertainen johtaja, jonka tulisi saada gallupeissa parhaimmillaankin noin 20 prosentin kannatus tavallisesti nähtyjen yli 85 prosentin kannatuslukujen sijaan.
Motylin mukaan Putinin suuren kansansuosion takana on yllättäviä tekijöitä.
Hän viittaa Clark Yliopiston professorin Valerie Sperlingin tuoreeseen kirjaan Sex, Politics, and Putin: Political Legitimacy in Russia (Seksi, politiikka ja Putin: Poliittinen legitimiteetti Venäjällä).
Sperlingin mukaan yksi tärkeistä tekijöistä Putinin suosion takana on sukupuolikäsitysten manipulointi.
”Hänen versionsa maskuliinisuudesta (johon kuuluu voimaa, selväpäisyyttä, päättäväisyyttä ja naisiin vetoamista) hyväksyttiin yleisesti. Tämä vahvisti hänen valta-asemaansa ja auktoriteettiaan”, Sperling kirjoittaa.
Valerie Sperling listaa kirjassaan useita monitahoisia syitä Putinin strategian onnistumiselle.
Näihin kuuluu muun muassa venäläisen naisasialiikkeen heikkous ja Neuvostoliiton romahdusta seuranneen kapitalismin mukanaan tuoma naisten esineellistäminen. Sperling kertoo, ettei seksismille ole ollut vastustajia.
Lisäksi Venäjällä usein toisteltavaa myyttiä siitä, että maa tarvitsee ”vahvan johtajan” ei ole Sperlingin mukaan koskaan kumottu.
”Venäläistä kulttuuria sävyttää sukupuoleen perustuva syrjintä ja naisviha”, Sperling sanoo.
Tutkijan mukaan Putinin machoilu on Venäjällä yhdistetty strategiaan, jonka tavoitteena on maskulinisoida maa jälleen sisäisesti ja ulkoisesti.
”Venäläiset ovat olleet hyvin vastaanottavaisia hänen viestilleen”, Aleksander Motyl toteaa.
Motyl huomauttaa nykyisen imagon ylläpitämisen käyvän kuitenkin yhä vaikeammaksi 62-vuotiaalle presidentille.
”Vertaa nykypäivän Putinia vuoden 2000 Putiniin. Silloin hän muistutti trimmattua tappokonetta. Nyt hänen kasvonsa ovat turvonneet ja piirteensä venyneet”, Motyl toteaa.
”Useita vuosia sitten kaksi seksikästä venäläisnaista saattoi laulaa ’haluan miehen, joka on kuin Putin’. Nyt tällainen kuulostaisi oudolta kaikkien muiden paitsi seitsemänkymppisten suusta”, hän kirjoittaa, viitaten 2000-luvun alussa Venäjän hittilistoille kivunneeseen pop-kappaleeseen (video alla).
Motylin mukaan machoilu on keskeistä Putinin imagolle ja sitä kautta hänen valtansa oikeutukselle.
”Putinin vallan legitimiteetin väistämätön heikkeneminen johtaa myös hänen hallintonsa rappeutumiseen.”