Valtiotieteen tohtori ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Jukka Tarkka esitti paneelikeskustelun lopuksi pysäyttävän kysymyksen. Paneelissa keskusteltiin Itä-meren ja Pohjois-Euroopan turvallisuudesta.
Jukka Tarkka kertoi olevansa sunnuntaisten keskustelujen perusteella entistäkin hämmentyneempi siitä, ”missä pelilaudan kohdassa Ruotsi oikeastaan seisoo ja missä asennossa se on”.
– Ruotsi on toisaalta linnoittautunut sotilaalliseen liittoutumattomuuteen vielä jämäkämmin kuin Suomi. Samaan aikaan se kuitenkin ilmoittaa, että jos Itämeren alueella joku Ruotsin naapurimaa joutuu sotilaallisiin vaikeuksiin, niin Ruotsi totta kai sitä auttaa ja edellyttää myös muiden auttavan, jos Ruotsi joutuu tällaisiin vaikeuksiin.
Tarkka hämmästelee, että Ruotsi toisin sanoen ilmoittaa olevansa sekä sotilaallisesti liittoutumaton että aikovansa osallistua kaikkiin mahdollisiin sotilaallisiin konflikteihin, mitä Itämerellä mahdollisesti esiintyy.
– Missä Ruotsi oikein seisoo?, Tarkka kiteytti ja sai yleisön kohahtamaan suorasukaisesta kysymyksestä.
Paneelissa mukana ollut Ruotsin suurlähettiläs Mats Bergquist ei nähnyt asiassa suoranaista ristiriitaa.
– Puolustusministerimme on sanonut, että me valmistaudumme siihen, että voimme ottaa vastaan sotilaallista apua Natosta, mutta liittoutumattomuus on vielä vallalla.
Bergquist myönsi kuitenkin erilaisten lausuntojen heijastelevan sitä epävarmuutta, mitä Ruotsissa myös joillain tahoilla on tässä asiassa.
– Samalla kun kuuntelen Suomen turvallisuuspoliittisia signaaleja, niin eivät nekään ole aina niin ennakoitavia ja vakaita, Bergguist huomautti viitaten esimerkiksi puheisiin Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, jos turvallisuustilanne muuttuu.