Suomen teiden kunto on heikentynyt merkittävästi. Teiden korjausvelan arvioidaan nousevan tänä vuonna jo 2,5 miljardiin euroon, kertoo Helsingin Sanomat. Valtion teitä on 78 000 kilometrin matkalta, josta lähes 9000 kilometriä määritellään huonokuntoisiksi.
Kunnossapitoon ei nimittäin ole tarpeeksi rahaa. Väyläviraston ja ely-keskuksen vastuulla on päättää korjattavista tieosuuksista. Viranomaiset ovat luoneet teille luokitukset, jossa tiet määritellään kolmeen korjausluokkaan liikennemäärän ja verkollisen yhdistävyyden perusteella. Korjausluokat ovat PK1, PK2 ja PK3.
Lähtökohtaisesti korjataan ja uudelleenpäällystetään ensisijassa PK1 ja PK2 luokituksen teitä.
Pikkuteillä pahimmat kuopat vain paikataan, vaikka kustannustehokkaampaa olisi korjata tie kerralla kunnolla. Mitä huonompaan kuntoon tie pääsee, sitä kalliimmaksi sen korjaus tulee.
Jos tiehen tulee vaurio, joka vaarantaa liikenneturvallisuuden, se tietenkin korjataan saman tien, sanoo ely-keskuksen kunnossapitopäällikkö Tuomas Vasama.
Arvioiden mukaan vuosittain pitäisi korjata noin 4000 kilometriä teitä, jotta korjausvelan kasvu saataisiin pysäytettyä. Tänä vuonna teitä korjataan arviolta noin 1500 kilometrin edestä.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan tavoitteena on puolittaa korjausvelan kasvu vaalikauden loppuun mennessä.
Suuri osa Suomen tieinfrastruktuurista on peräisin 1960- ja 1970-luvuilta. Moni tuolloinen ratkaisu alkaa osoittaa vanhentumisen merkkejä.
– Jos moottoritiellä menee rumpu, kustannus voi olla kuusi- tai seitsemännumeroinen, Vasama kertoo HS:lle.
Vasaman mukaan virkamiesten on toimittava niillä rahoilla ja reunaehdoilla, joita poliittiset päättäjät heille antavat.
– No, pohdituttaahan se, jos tie on sellaisessa kunnossa, ettei ole muuta järkevää ratkaisua kuin korjata se kokonaan. Mutta rahaa ei ole, Vasama sanoo.