Julkinen velkaantuminen luo epävarmuutta ja odotuksia tulevista veronkorotuksista, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
Etlan tuoreen raportin mukaan pysyvästi korkea ja kasvava velkasuhde voi heikentää pitkän aikavälin talouskasvua maissa, joissa on investointivaje, siis myös Suomessa.
Julkisen velan vähentäminen nousukaudella mahdollistaa velkaantumisen taantumassa tai koronapandemian kaltaisissa ennakoimattomissa tilanteissa. Lisäksi verotuksen vääristäviä vaikutuksia voidaan hillitä pienentämällä velanhoidon kustannuksia.
Etlan tutkijan Päivi Puontin mukaan aiempi tutkimus puoltaa maakohtaisia velkarajoja tai sopeutuksen tahtia.
– Tutkimuksissa korostuu finanssipoliittisten instituutioiden merkitys: sitoutumalla uskottavaan finanssipolitiikan suunnitelmaan, kuten kehysmenettelyyn tai EU:n finanssipolitiikan sääntöihin, voidaan vähentää epävarmuutta ja velkaantumisen haitallisia vaikutuksia talouskasvulle, Puonti sanoo tiedotteessa.
Sopeutustoimet tulisi raportin mukaan ajoittaa nousukaudelle, kun yksityinen kulutus on vahvaa ja rahapolitiikka tukee talouskasvua. Tällöin voidaan parhaiten lieventää toimien negatiivisia talousvaikutuksia.
Myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa kehyksiin palaamisen tärkeydestä.
– Uudessa tilanteessa on varauduttava lisäämään rahaa puolustukseen, huoltovarmuuteen ja inflaation kiihtymisen vuoksi myös korkokuluihin. Tämä edellyttää selkeää muiden menojen leikkausta.
– Jos sota ei hidasta talouskasvua nykyistä näkymää enemmän, on kehyksiin palaaminen ensi vuonna tärkeää jo tulevaisuuden turvaamiseksi, Kangasharju toteaa.