Valtiovarainministeriö on tänään tiistaina toimittanut Verkkouutisille hallituksen rakennepoliittiseen päätökseen liittyvät laskelmat.
Laskelmat ovat osa valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla virkamiestyönä valmisteltua pohjaesitystä. Liite, johon laskelmat sisältyvät, julkistettiin vasta tänään.
Kaikki Hetemäen pohjaesityksen ehdotukset eivät rakennepoliittisessa ohjelmassa toteutuneet ja osan ehdotuksista hallitus päätti toteuttaa muutettuna. Hallitus lisäsi paperiin myös omia ehdotuksiaan. Muun muassa oppivelvollisuusiän nostaminen ei sisältynyt Hetemäen esitykseen.
Hetemäen pohjaesityksen liitteessä on esitelty vaikutukset perheenperustamisiässä oleviin, nuoriin, työttömiin ja asuntomarkkinoihin kohdistuviin säännöksiin, etuuksiin ja tukiin.
Hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että nykyinen kotihoidon tuki kohdennetaan puoliksi molemmille vanhemmille. Lisäksi äitiys- tai vanhempainvapaalla olevat tai kotihoidontukea saavat rajataan subjektiivisen kokopäivähoito-oikeuden ulkopuolelle.
Perusteena oli, että toimenpide edistää naisten työllisyyttä. Naisten urakatkojen lyhentäminen edistäisi mahdollisesti myös naisten ura- ja palkkakehitystä sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla ja perhe-elämässä.
Isät jättäisivät kotihoidontuen käyttämättä
Valtiovarainministeriön mukaan työllisyysvaikutusten kannalta kotihoidontuen puolittamisessa keskeistä on se, mitä tapahtuu isien perhevapaiden käytölle. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2012 vain noin 5 prosenttia kotihoidontukea saaneista oli miehiä. Mikäli isät eivät muuttaisi käyttäytymistään, niin kotihoidontuen käyttäjien määrä vähenisi 14 000:lla.
Keskimääräinen kotihoidon tuen suuruus kuntalisineen on noin 460 euroa kuukaudessa. Mikäli isät eivät käytä heille kohdennettua vuoden kotihoidontukijaksoa, julkisen sektorin säästö maksetuissa kotihoidontuissa olisi vuositasolla noin 77 miljoonaa euroa.
Lisäksi valtiovarainministeriö toteaa, että osa kotihoidon tukea saavista on jo työmarkkinoilla työllisinä ja lisäksi kaikilla kotihoidon tukea saavilla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta, johon palata, eivätkä he välttämättä onnistu löytämään uutta työtä.
”On myös luultavaa, että osa perheistä päättäisi, että äiti jää tuen päättymisestä huolimatta edelleen kotiin hoitamaan lasta esimerkiksi puolison tulojen tai toimeentulotuen varassa”, valtiovarainministeriön vaikutusarviossa lukee.
Valtiovarainministeriön mukaan olemassa olevat tiedot viittaavat siihen, että uudistusten työllisyysvaikutukset jäisivät noin puoleen kohderyhmän laskennallisesta koosta, eli työllisyysvaikutukset olisivat noin 5 000–7 000 henkilöä.
Kunnille aiheutuvia kustannuksia yritetään hillitä
Valtiovarainministeriön mukaan kotihoidontuen puolittamisella on saavutettavissa myös julkistaloudellisia säästöjä, mikäli subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoittamalla onnistutaan riittävästi pienentämään paineita kunnallisen päivähoidon kustannusten nousuun.
Päivähoitoon siirtyvien alle 3-vuotiaiden lasten määrän voidaan olettaa olevan suurin piirtein sama kuin työmarkkinoille siirtyvien määrä. Lisäksi alle 3-vuotiailla lapsilla voi olla kotihoidossa olevia vanhempia sisaruksia, jotka myös siirtyisivät kunnalliseen päivähoitoon.
Päivähoidon nettokustannukset kunnille ovat keskimäärin noin 9 000–13 000 €/lapsi vuodessa. Rajoittamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta kokopäivähoitopaikkojen kysyntä vähenee ja siten pystytään pienentämään kunnallisen päivähoidon lisäkustannuspaineita, jotka aiheutuvat äitien paluusta töihin.
Subjektiivisen kokopäivähoito-oikeuden ulkopuolelle rajataan äitiys- tai vanhempainvapaalla olevat tai kotihoidon tukea saavat. Työllisyyden edistämisen näkökulmasta ei valtiovarainministeriön mielestä ole perusteltua vaikeuttaa työttömien työnhakua rajaamalla heidät subjektiivisen kokopäivähoito-oikeuden ulkopuolelle.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisessa otetaan kuitenkin huomioon erityiset sosiaaliset perusteet, kuten esimerkiksi lastensuojelun tarve. Näin ollen kokopäivähoitopaikkoja vapautuisi arviolta noin 5 000.
Vuokra-asuntojen ehtomuutokset jätettiin pois
Muista liitteessä perustelluista esityksistä ei ole esitetty lainkaan laskelmia.
Esimerkiksi asumistuen 400 euroa suojaosaa kuuden kuukauden ajalta työllistymisen jälkeen perustellaan sillä, että sosiaaliturvaetuudet yhdessä progressiivisen verotuksen kanssa voivat heikentää kannustimia ottaa vastaan tai hakea työtä. Asumistuki vähenee nopeasti tulojen noustessa ja toimeentulotuessa on täysimääräinen tarveharkinta, jonka mukaan tulojen nousu vähentää jopa sataprosenttisesti etuuksia.
Liitteessä perusteltua Ara-vuokra-asuntojen ehtojen muuttamista hallitus ei hyväksynyt. Hetemäki esitti, että vuokrasopimuksista tehtäisiin määräaikaisia ja että asukasvalintakriteerit määriteltäisiin uudelleen asettamalla vähävaraisuus ja pienituloisuus tärkeimmäksi kriteeriksi.
Hallitus ei myöskään päättänyt toteuttaa Hetemäen ehdotusta ottaa käyttöön opintolainapohjainen malli ylemmässä, maisterin tutkintoon johtavassa korkeakoulututkinnossa. Myös muutamassa muussa kohdassa Hetemäen esityksiä on liudennettu.