Valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander arvioi, että Suomessa eletään nyt suhdannenousua, ja se jää väliaikaiseksi. Hän varoittaa, että seuraava isompi käänne Suomen taloudessa tulee olemaan laskusuhdanne.
– Meillä on nyt suhdanneluontoisesti talouden kuva parantunut, mutta talouden kuvan pitäisi parantua pidemmällä aikavälillä ja rakenteellisesti, Spolander sanoo Verkkouutisille.
Hallitus aloittaa tänään tiistaina vaalikauden viimeisen kaksipäiväisen kehysriihen Kesärannassa. Ensi vuonna vaalien alla kehyksistä päättävät virkamiehet.
Spolanderin mielestä olennaista kehysriihessä on, onko pidemmän aikavälin näkymä muuttunut vai ei.
– Sen pohjalta politiikkaa pitäisi tehdä, ei pelkästään yhden vuoden suhdanneluontoisten näkymien valossa, Spolander painottaa.
Sipilä: Valtiontaloudessa miljardi ylijäämää 2021
Hallitus asetti hallitusohjelmassaan tavoitteeksi, että velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun
mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.
Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi maaliskuun alussa toimittajatapaamisessa Kesärannassa, että sen hetkisen arvion mukaan valtiontaloudessa olisi vuonna 2021 ylijäämää noin miljardi euroa eli velaksi eläminen loppuisi silloin ilman puolustushankintoja.
Spolander ei halua ottaa kantaa, onko velaksi eläminen tuoreen ennusteen mukaan loppumassa vuonna 2021, kuten hallitus on asettanut tavoitteekseen. Valtiovarainministeriö julkaisee ennusteensa vasta kehysriihen jälkeen tämän viikon perjantaina. Joulukuun taloudellisessa katsauksessa ennustejakso ei ulottunut kuin vuoteen 2019.
Spolander huomauttaa kuitenkin, että vuosien varrella on käyty keskustelua siitä, viitataanko hallitusohjelman kirjauksella julkisyhteisöjen velaksi elämisen loppumiseen, jolloin luvussa ovat mukana myös ylijäämäiset työeläkelaitokset, vai tarkastellaanko tiukasti valtion ja kuntien velkaantumisen päättymistä.
Hyvät numerot seurausta suotuisasta suhdanteesta
Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa 71,1 prosenttia. Hallituksen tavoitteena on 72 prosentin työllisyysaste.
Hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet näyttäisivät olevan toteutumassa.
– Meidän ei pidä tuudittautua siihen, että nämä hyvät numerot säilyvät, sillä ne ovat seurausta suotuisasta suhdanteesta, joka on väliaikainen. Sitten palaudutaan vaisummalle kasvu-uralle, joka näkyy kaikissa indikaattoreissa: työllisyydessä ja julkisen talouden rahoitusasemassa, Spolander huomauttaa.
Vaikka velkasuhde alenee nyt voimakkaasti nousukauden aikana, velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen 2020-luvulla.
Hallituksen tavoitteena on kuroa kymmenen miljardin euron kestävyysvaje umpeen erilaisilla keinoilla. Välittömiä säästöjä on jo toteutettu neljän miljardin edestä. Työllisyyden ja kasvun kautta tavoitellaan kahta miljardia. Valtiovarainministeriö arvioi tavoitteen toteutumista perjantaina julkistettavassa ennusteessaan. Lisää päätöksiä työllisyyden parantamiseksi odotetaan kehysriihestä.
Sote- ja maakuntauudistuksella on tarkoitus hillitä menojen kasvua kolmella miljardilla kymmenen vuoden aikana. Keinoja julkisen talouden tuottavuuden tehostamiseksi miljardilla eurolla haetaan kehysriihessä.
Valtiovarainministeriö kertoo tuoreen arvionsa kestävyysvajeen suuruudesta perjantaina.