Vaikka hyvä alkuvuosi on kirkastanut talouden näkymiä ja vahvistanut tulevaisuudenuskoa, näyttää siltä, ettei hallitus saavuta työllisyysasteelle eikä valtion velkaantumisen pysäyttämiselle asettamiaan tavoitteita.
– Sitä paitsi – aivan kuten valtiosihteeri Martti Hetemäki on huomauttanut – työllisyysasteelle asetettu 72 prosentin tavoite on aivan liian matala kansalaisille luvattujen etuuksien ja palvelujen rahoittamiseen, kirjoittaa eläkkeellä oleva valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas kolumnissaan Helsingin Sanomissa.
Suomen talouden tämän vuoden kasvunäkymät ovat perustuneet vilkkaaseen rakennustoimintaan ja yksityiseen kulutukseen. Rakennustoiminnalla on kuitenkin rajansa, eikä sen varassa voida odottaa pysyvää, pitkäaikaista kasvua, Sailas toteaa.
– Yksityisen kulutuksen kasvu perustuu kotitalouksien suureen ja yhä jatkuvaan velkaantumiseen. Päättäjät ovat olleet hämmästyttävän hitaita puuttumaan asiaan, Sailas ihmettelee.
Työllisyyden reilu parantaminen ja julkisen talouden kestävä tasapainottaminen edellyttävät Sailaksen mukaan viennin nopeaa ja pitkään jatkuvaa kasvua.
– Tarvitaan myös pysyvästi tiukkaa budjettipolitiikkaa. Talous- ja työmarkkinapoliittisia päätöksiä tehtäessä katseen pitää yltää pitkälle 2020-luvulle. Edessä on nimittäin muutoksia, jotka heikentävät taloudellisen kasvun edellytyksiä ja aiheuttavat suuria väistämättömiä paineita julkisiin menoihin.
Bruttokansantuotteen kasvupotentiaaliksi arvioidaan keskimäärin yksi prosentti vuodessa, kun esimerkiksi finanssikriisin jälkeen vuosina 1993–2008 kasvuvauhti oli keskimäärin neljä prosenttia vuodessa. Kasvupotentiaalin ehtyminen johtuu ensi sijassa siitä, että työikäisen väestön väheneminen jatkuu 2030-luvulle asti.
Sodanjälkeiset suuret ikäluokat alkavat tulla 80 vuoden ikään 2020-luvulla.
– Edessä on väistämättä suuri hoiva- ja terveysmenojen lisäys, joka täytyy ottaa jo nyt huomioon budjettipolitiikkaa mitoitettaessa.
Sailaksen mukaan sote-uudistus ei valitettavasti taida tarjota tähän ratkaisua.
– Puheet siitä, että uudistus leikkaisi menojen kasvua kolme miljardia euroa 2020-luvun lopun näköpiirissä olevasta tasosta, ovat epäuskottavia. Yksistään tietojärjestelmien uudistaminen ja yhtenäistäminen tulevat olemaan varsinainen Moolokin kita. Ehtihän hallitus luvata siihen jo alkajaisiksi miljardi euroa, Sailas toteaa.