Valtiovarainministeriön helmikuussa julkaiseman katsauksen mukaan keskeiset hallituksen asettamat tavoitteet eivät täyty.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntynee lievään laskuun vuosikymmenen lopussa, mutta velkasuhde uhkaa kääntyä uudelleen kasvuun 2020-luvulla. Työllisyysaste on jäämässä kaksi prosenttiyksikköä tavoiteltua 72 prosenttia alhaisemmaksi vuonna 2019.
Sekä valtiovarainministeriön että talouspolitiikan arviointineuvoston paperissa todetaan Suomen kansantalouden kääntyneen vuoden 2016 aikana pieneen kasvuun, joka näyttäisi jatkuvan kuluvana vuonna.
– Tämä on tietysti hyvä uutinen, mutta isoon riemuun ei vielä ole aihetta, valtiovarainministeriön eläkkeelle jäänyt valtiosihteeri Raimo Sailas kirjoittaa Helsingin Sanomissa.
Sailas huomauttaa, että tavaravienti on yhä varsin matalalla tasolla, ja se supistui viime vuonna.
– Talouden kasvu perustuukin rakentamisen ja yksityisen kulutuksen kasvuun. Yksityisen kulutuksen kasvu taas on suurelta osin velkarahoitteista ja on siten epäterveellä pohjalla, Sailas kirjoittaa.
Synnytysiässä olevien naisten työllisyysaste laskenut
Hänen mukaansa välttämätön ehto julkisen talouden tasapainotukselle ja pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin säilymiselle on korkea työllisyysaste.
Miesten kohdalla 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut 60 prosenttiin. Ruotsissa vastaava luku on 77 prosenttia.
Synnytysiässä olevien naisten työllisyysaste on Suomessa laskenut reilusti. Esimerkiksi 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä työllisyysaste on 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin Ruotsissa.
– Ilmeisenä syynä on suomalainen erikoisuus, lasten kotona tapahtuvan hoidon tuki, Sailas toteaa.
Erityisen pulmallista on asumistukimenojen nopea paisuminen. Vuonna 2016 menot olivat jo yli 1,9 miljardia euroa. Asumismenot ovat paitsi suuri menoerä, niin myös keskeinen syy kannustinloukkuihin. Lisäksi tuki on johtanut vuokrien nousuun.
Työllisyyttä parantavia toimia vaikea löytää
– Hallituksen sisältäkin on kuulunut ääniä, joiden mukaan julkista taloutta ei tarvitse enää tasapainottaa, ei ainakaan menoja karsimalla.
Sailaksen mukaan tärkeintä olisi löytää työllisyyttä parantavia toimia.
– Suhdannetilanteen paraneminen ei riitä parantamaan julkisen talouden tilaa olennaisesti. On kuitenkin vaikea nähdä, millaisia suuret, laajaa tukea saavat toimenpiteet voisivat olla.
Julkisen talouden kestävyysvajeeksi arvioidaan runsaat kolme prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin seitsemän miljardia euroa. Sailaksen mielestä päättäjien pitäisi jo oivaltaa, että julkisiin menoihin tulee 2020-luvulla huomattavia lisäpaineita suurten ikäluokkien saavuttaessa 80 vuoden iän.
– Nämäkin menot joudutaan nykyarvioiden mukaan rahoittamaan taloudessa, joka kasvaa ehkä vain yhden prosentin vuosivauhtia.