Rajoitusten avaaminen ei lisännyt tartuntoja – näin professori selittää

Koulujen ja ravintoloiden avaaminen ei johtanut Sveitsissä tartuntojen kasvuun.

– On kiehtovaa, ettei monissa maissa ole tapahtunut COVID-19-tapausten nousua rajoitustoimien helpottamisen jälkeen, professori Francois Balloux toteaa Twitterissä.

Lontoon University Collegen genetiikkainstituutin johtaja Balloux ottaa esimerkiksi Sveitsin (kuva alla). Siellä yhteiskunnan sulku päättyi toukokuun 11. päivänä ja ravintolat ja koulut avattiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Silti tämä ei toistaiseksi ole näkynyt minkäänlaisena kasvuna uusien tapausten määrässä, Balloux jatkaa.

Hänen mukaansa eristystoimien ”jäämiä” näkyy yhä, mutta niitä ei valvota erityisen tiukasti ja elämä on pitkälti palannut normaaleihin uomiinsa.

– Miksei epidemia sitten palannut? Mieleeni tulee kolme spekulatiivista syytä, jotka eivät sulje toisiaan pois, Francois Balloux sanoo.

Niistä ensimmäinen on sosiaalisen eristyksen jatkaminen omatoimisesti senkin jälkeen, kun rajoituksia puretaan.

– Ihmiset saattavat yhä käyttäytyä tavoilla, jotka rajoittavat viruksen leviämistä. Tämä tuntuu kuitenkin epätodennäköiseltä pääasialliseksi selitykseksi ainakin Sveitsissä, missä elämä on periaatteessa palannut normaaliksi ja juuri kukaan ei pidä maskia.

Poimintoja videosisällöistämme

Toinen mahdollinen osaselitys on kausittaisuus. Francois Balloux muistuttaa muiden väestössä kiertävien flunssaa aiheuttavien koronavirusten olevan erittäin vahvasti kausittaisia. Niiden huippu osuu talveen. Hän pohtii voiko uusi koronavirus noudattaa samaa kaavaa. Tässä tapauksessa kesäkelit siis hidastaisivat viruksen leviämistä.

Kolmantena mahdollisuutena Balloux nostaa esiin muiden koronavirusten osassa väestöä mahdollisesti muodostaman risti-immuniteetin uutta koronavirusta vastaan. Jonkinlaisesta aiemmasta immuniteetista on saatu alustavia viitteitä hiljattain tehdyssä tutkimuksessa.

– Tällaisessa tilanteessa vain osa väestöstä voisi saada viruksen tässä vaiheessa, Francois Balloux sanoo.

Hän kutsuu risti-immuniteettia ”villimmäksi” hypoteesiksi  ja uskoo kahdella ensin mainitulla olevan suurempi vaikutus siihen, mikseivät tartunnat ole lähteneet nousuun. Aiemmin syntynyt immuniteetti voisi hänestä kuitenkin selittää joitakin koronaepidemian mielenkiintoisia erityispiirteitä, kuten tapauksia, joissa sairastuneen puoliso ei ole saanut tartuntaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

 

Mainos