Arvostetun brittiläisen Chatham House -ajatushautomon julkaisemassa mittavassa Venäjän haaste -raportissa pureudutaan Venäjän ulkomaansuhteisiin ja suositellaan toimintamalleja, joilla länsimaiden tulisi suhtautua nyky-Venäjään.
Raportin mukaan Moskova on nykyisen johtonsa alaisuudessa tuhon tiellä. Tutkijat varoittavat, että Venäjän nykyinen talous- ja ulkopolitiikka voi myös johtaa vaarallisiin tilanteisiin Euroopassa. Presidentti Vladimir Putinin hallinto on taas ajautunut tutkijoiden mukaan umpikujaan. Vallanvaihtoa seuraa heidän mukaansa kaaos.
Venäjän haaste on tutkijoiden mielestä monipolvinen. Yhtäältä on kyse haasteesta lännelle, jonka tulee vastata Venäjän kansainväliselle järjestykselle muodostamaan uhkaan. Toisaalta on taas kyse Venäjän itselleen muodostamasta uhkasta.
”Presidentti Vladimir Putinilla on epämiellyttävän vähän liikkumavaraa”, raportissa todetaan
Tutkijoiden mukaan olisi Venäjän etu, jos maassa ryhdyttäisiin rakenteellisiin uudistuksiin ja alettaisiin tehdä sovinnollisempaa ulkopolitiikkaa niin suurien kuin pientenkin ulkovaltojen kanssa.
”Tällainen politiikka uhkaisi kuitenkin Putinin ja hänen lähipiirinsä otetta vallasta.”
Raportin mukaan Putin on muuttunut yhä autoritaarisemmaksi hallitsijaksi tultuaan uudestaan presidentiksi vuonna 2012.
”Lisääntynyttä sortoa kotimaassa, lisää keskusjohtoisuutta talouteen, länsi-vastaisen kansallismielisyyden ruokkimista, puolustusmenojen kasvattamista ja hegemonian ulottamista mahdollisimman laajalle entisen Neuvostoliiton alueella”, tutkijat listaavat.
Nämä valinnat ovat heidän mukaansa ajaneet Venäjän valtaapitävät nurkkaan. Samanaikaisesti Venäjän talous takeltelee pahasti ja Ukrainan sota eristää sitä entisestään muusta maailmasta. Silti tutkijat eivät näe, että Venäjän johto olisi valmis muutokseen. Samaa politiikkaa tullaan jatkamaan siinä toivossa, että Ukrainan tilanne kääntyy Venäjän eduksi ja öljyn hinta nousee.
Raportin mukaan Venäjän ongelmat ja myös Ukrainan kriisi ovat loppujen lopuksi seurausta Venäjän sisäisestä tilanteesta ja maan johdon kyvyttömyydestä löytää yhteiskunnalle oikeanlaista kehityssuuntaa Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.
Tutkijat kehottavatkin länttä varautumaan sisäiseen kuohuntaan Venäjällä.
”Putin ja hänen lähipiirinsä eivät ole sama asia kuin Venäjän kansa, eivätkä heidän intressinsä välttämättä kohtaa”, he toteavat.
”Lännellä ei ole keinoja taikka halua aiheuttaa – tai myöskään estää – vallan vaihtumista Venäjällä. Siitä huolimatta länsimaiden tulisi varautua Putinin hallinnon kaoottiseen loppuun.”
Tutkimuksen Venäjän tulevaisuudennäkymiä ruotivan osan laatinut entinen Britannian Venäjän suurlähettiläs Sir Andrew Wood toteaa, ettei Putinin mahdollinen seuraaja olisi välttämättä häntä pahempi hallitsija.
”Totuuden nimessä on sanottava, että seuraaja olisi erilainen ja ajaisi erilaista politiikkaa. Näin kävisi, vaikka Putin syrjäytettäisiin vallankumouksella, sairauden vuoksi tai yleisten levottomuuksien takia”, Wood kirjoittaa raportissa.
”Kaoottisen lopun riskiä kasvattaa se, ettei tämän päivän Venäjällä ole mitään realistista järjestelmää, jolla (Putinin) seuraaja voitaisiin määrittää. Tämä on selvä useimmille venäläisillekin”, hän toteaa.