Raportti perkasi virheet epidemiassa – otetaanko niistä opiksi?

Kansanedustajien mukaan hallituksen tulisi ryhtyä onnettomuustutkintakeskuksen suosittamiin toimiin.
Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) mukaan Suomen kriisijohtaminen kaipaa uudistamista. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) mukaan Suomen kriisijohtaminen kaipaa uudistamista. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Koronapandemiasta johtuvia toimia selvittänyt riippumaton Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaryhmä sai työnsä valmiiksi kesäkuun lopussa. Tutkintaryhmä kävi läpi koronakriisin alkuvaiheen johtamista, julkishallinnon ja muiden toimijoiden havahtumista tilanteeseen, tehtyjä toimenpiteitä, tiedonkulkua eri toimijoiden välillä, varautumista, tilanteessa sovellettuja säädöksiä sekä viestintää.

Kokoomuksen kansanedustajat Terhi Koulumies, Mia Laiho, Ruut Sjöblom, Pauli Kiuru, Paula Risikko, Pia Kauma, Sofia Vikman ja Sari Multala kysyvät kirjallisessa kysymyksessään, miten ja millä aikataululla hallitus aikoo toimeenpanna Onnettomuustutkintakeskuksen raportin suositukset.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tutkintaselostukseen sisältyy yhteensä 12 turvallisuussuositusta, joista keskeisimmät koskevat valtion kriisijohtamisjärjestelmän, tiedonkulun sekä varautumisen kehittämistä. Tutkintaryhmä suosittaa esimerkiksi, että valtion kriisijohtamismallia uudistetaan sellaiseksi, että sitä voidaan soveltaa tulevissa kriiseissä, ja että ennakoiva yhteistoiminta, valmistelu ja johtaminen käynnistyvät ajoissa. Suosituksen mukaan tarvitaan ennakkoon suunniteltu, päätoiminen taho, joka huolehtii, että asioita valmistellaan, toimeenpannaan ja seurataan aktiivisesti, kansanedustajat kirjoittavat kirjallisessa kysymyksessään.

Edustajat kysyvät, aikooko hallitus tuoda eduskunnalle vastineen niistä konkreettisista toimista, joihin raportin suositukset johtavat. He haluavat myös tietää, aikooko hallitus tuoda eduskunnalle tiedoksi suunnitelman ja valmisteluaikataulun tarvittavista lainsäädäntömuutoksista, hallinnon uudistuksista ja niiden valmistelun vastuutahoista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tutkijaryhmä suositti muun muassa tietojenvaihdon toimintamalli rakentamista valtionhallinnon, alueiden ja kuntien välille. Työryhmä suositti myös, että hallitus valmistelisi lainsäädäntökehikon, jossa se pystyy kriisissä ohjaamaan aluehallintovirastoja ja kuntia yhdenmukaisiin ja nopeisiin, alueelliset erityispiirteet huomioon ottaviin toimenpiteisiin, edustajat huomauttavat.

Julkisen sektorin pitäisi raportin mukaan myös valmistella käytännöt, joilla hallinnossa voidaan tehdä henkilöstösiirtoja suunnitellusti ja sujuvasti jo poikkeusoloja pienemmissä häiriötilanteissa. Hallituksen pitäisi myös luoda toiminto, joka auditoi ja tukee valtionhallinnon, alueiden ja kuntien varatumista.

– Työryhmän mukaan hallituksen pitäisi kehittää menettelyt ja yhteistyösuhteet myös keskeisiin kaupan toimijoihin niin, että suuria äkillisiä hankintoja tekevät organisaatiot, joilla on ulkomaankaupan verkostot ja osaaminen. Työryhmän mukaan huoltovarmuuden vuoksi varastoitavat materiaalit pitäisi hankkia samoja monipuolisia kanavia hyödyntäen ja mahdollisuuksien mukaan kotimaasta, kansanedustajat sanovat.

Mainos