Amerikkalainen Christian Science Monitor kertoo tästä löytyvässä artikkelissaan Suomen ilmavoimien hakaristitunnuksesta.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kertoo jutussa joutuvansa usein selittämään hämmentyneille ulkomaalaisille opiskelijoille ympäri pääkaupunkia sodan ajan muistomerkeistä löytyviä hakaristisymboleita.
”Professori Teivaista häiritsee erityisesti se, miten hakaristin käytön jatkuminen Suomen puolustusvoimissa voisi synnyttää vaikeuksia jos ja kun Venäjän kanssa syttyisi sota ja Suomen olisi pakko kääntyä Naton kumppaneidensa puoleen”, CS Monitor kirjoittaa.
– Miltä luulet, että Saksan parlamentissa, Ranskan hallituksessa tai Hollannin kansan parissa tuntuisi – heille hakaristi merkitsee vain yhtä asiaa, Teivainen kysyy.
– Ajatellaan, että päätös (avun antamisesta) pitäisi tehdä erittäin nopeasti, vaikka Hollannin hallituksen kokouksessa, ja sitten joku vilauttaa kuvaa hakaristista Suomen ilmavoimien virallisena symbolina. Lisäisikö tämä Hollannin sympatiaa meitä kohtaan, hän jatkaa.
Amerikkalaislehden juttu on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kommenteissa näkyy niin tunnuksen pitäminen tärkeänä perinteenä kuin myös huoli väärinkäsityksistä.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Petteri Lalu vastaa Teivaisen kommentteihin sota-avun antamisesta Twitterissä.
– Saksalla, Ranskalla ja Hollannilla on tiettävästi diplomaattiset suhteet, joiden kautta niillä on ollut koko IIMS jälkeinen aika viestiä Suomelle ko symbolin käytöstä, ihanko oikeasti ne säästää sen tuohon hetkeen, Lalu kysyy.
Teivainen kysyy puolestaan, onko Lalu siinä käsityksessä, ettei Länsi-Euroopasta olisi tullut minkäänlaista viestintää suomalaisten hakaristin käytöstä toisen maailmansodan jälkeen.
Teivaiselle todetaan keskustelussa, että Suomi on vastannut ”väärinkäsityksiin” tiedolla ja että edes Neuvostoliitto ei vaatinut lopulta Suomea luopumaan tunnuksen käytöstä.
– Dementoitumista ei kai kukaan vaadi. Siksi lienee hyvä pohtia välillä aktiivisesti, missä perinteessä on sellaista järkeä, että siitä on hyvä pitää kiinni. De Gaullen aikoihin päätettiin esimerkiksi luopua osasta hakaristien käyttöä. Oliko se virhe, Teivainen kysyy.
Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak otti asiaan kantaa Twitterissä.
– Bravo @FinnishAirForce ja @Puolustusvoimat! Heikennätte Suomen mahdollisuuksia saada #turpo apua jatkamalla #hakaristi käyttöä, hän toteaa.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) erityisavustaja Petteri Leino on eri linjalla.
– Höpö, höpö. Herää pahvi, hän vastaa.
Salonius-Pasternak jakoi seuraavaksi kuvan, jossa paraatissa marssivat suomalaiset sotilaat kantavat ilmasotakoulun hakaristitunnuksella varustettua lippua paraatissa. Hän kysyy, miltä kuva näyttää muille turvallisuuspoliittisessa mielessä.
– Aina lämmittää isänmaallista ihmistä, kun katsoo suomalaista sotilasparaatia, Petteri Leino vastaa.
Suomen käyttämällä hakaristitunnuksella ei ole kytköstä natsi-Saksan hakaristiin. Ilmavoimissa tunnus on vapaussodan peruja. Sitä käytettiin ensi kertaa, kun ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti maaliskuussa 1918 lentokoneensa valkoisille joukoille. Koneen siipiin oli maalattu von Rosenin henkilökohtainen onnenmerkki, sininen hakaristi.
Karjalan ilmailumuseon mukaan valkoiseen ympyrään sijoitettu sininen hakaristi otettiin pian armeijan lentokoneiden tunnukseksi.
Oletko muuten siis siinä käsityksessä, että IIMS jälkeen Länsi-Euroopasta ei ole tullut minkäänlaista viestintää suomalaisen hakaristin käytöstä?
— Teivo Teivainen (@TeivoTeivainen) September 12, 2018
Dementoitumista ei kai kukaan vaadi. Siksi lienee hyvä pohtia välillä aktiivisesti, missä perinteessä on sellaista järkeä, että siitä on hyvä pitää kiinni. De Gaullen aikoihin päätettiin esimerkiksi luopua osasta hakaristien käyttöä. Oliko se virhe?
— Teivo Teivainen (@TeivoTeivainen) September 12, 2018
Niille joiden mielestä @FinnishAirForce #hakaristi käyttö on ok, miltä tämä kuva vaikuttaa teistä? Miltä se voi #turpo mielessä näyttää muille? pic.twitter.com/gHpnWhSsOI
— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) September 12, 2018
Höpö, höpö. Herää pahvi!
— Petteri Leino (@PetteriLeino) September 12, 2018