Hallitus antoi torstaina esityksen lakimuutoksista, jotka perustuvat Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ilmansuojelumääräyksiin ja EU:n rikkidirektiiviin. Uusien sääntöjen tavoitteena on liikenne- ja viestintäministeriön mukaan parantaa ilmanlaatua erityisesti rannikkoseuduilla ja meriympäristön tilaa.
Polttoaineen sallittu rikkipitoisuus lasketaan ensi vuoden alusta 0,1 painoprosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Amerikan mantereen merialueella. Laivat voivat ministeriön mukaan täyttää määräykset käyttämällä matalarikkistä polttoainetta, asentamalla rikkipesureita tai siirtymällä käyttämään vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten nesteytettyä maakaasua.
Rikkisäännösten rikkomisesta seuraa rangaistuksia. Esimerkiksi korkea- ja matalarikkisten polttoaineiden hintaeroa voidaan pitää rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä, joka voidaan tuomita valtiolle menetetyksi.
Kustannuksista ei vielä tarkkaa tietoa
Tarkka luku rikkisäännösten kustannusvaikutuksista saadaan liikenne- ja viestintäministeriön mukaan vasta säännösten voimaantulon jälkeen, jolloin tiedetään millä hinnalla matalarikkistä polttoainetta myydään.
Trafin viime vuonna teettämän kustannusselvityksen mukaan rikkisäännökset lisäävät Suomeen suuntautuvan merenkulun kustannuksia noin 460 miljoonaa euroa vuodessa, jos käytetään vain matalarikkistä polttoainetta, ja noin 120 miljoonaa euroa vuodessa, jos asennetaan rikkipesureita.
Hallitus on jo päättänyt useista toimista, joilla pyritään osaltaan vähentämään rikkisääntelyn kustannusvaikutuksia Suomessa.
Väylämaksut aiotaan puolittaa ja tavaraliikenteen ratavero poistaa vuosiksi 2015-2017. Yhteisöveroa on alennettu vuoden alussa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Alueellisen kuljetustuen voimassaoloa on jatkettu, ja sitä on tarkoitus edelleen jatkaa vuoden 2017 loppuun saakka.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt tukea rikkipesureiden hankintaan tänä ja ensi vuonna.