Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E.J. Penttilän mukaan Suomella on kaksi tapaa vastata elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rakenteita muuttavaan teknologiseen muutokseen. Toinen on kehittää yksityiskohtaisia ohjaus- ja tukijärjestelmiä ja toinen on purkaa yksityiskohtaista säätelyä.
– Itse kannatan jälkimmäistä lähestymistapaa. Sen sijaan, että räätälöimme erilaisia tukitoimia, meidän pitäisi tehdä isoja, linjakkaita ratkaisuja: vapauttaa työmarkkinoita, vähentää työllistämisen kustannuksia, leikata menoja, alentaa veroja. Kaikki poliittinen pääoma pitäisi valjastaa näiden muutosten läpiviemiseen, Penttilä kirjoittaa blogissaan.
Hallitus julkaisi tiistaina pitkän listan parannuksia yrittäjän asemaan. Hallituksen tavoitteena on luoda Suomeen 110 000 työpaikkaa ja nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin.
– Mutta mitä tekee hallitus? Se julkaisee yrittäjyyspaketin, joka perustuu kokonaan räätälöityihin ratkaisuihin, poikkeuksiin ja tukiaisiin. Mukana on starttiraha, palveluseteli, innovaatioseteli, innovaatiopankki, työnäytepalvelu, yksinyrittäjän tukipaketti, helpotus start-up yritysten ulkomaisiin rekrytointeihin, oleskelulupa start up –yrittäjälle ja varmaa vielä paljon muuta.
Penttilän mukaan hallituksen toimet ovat kyllä oikeansuuntaisia askeleita, mutta ongelma on siinä, että ne eivät ratkaise Suomen talouden suuria ongelmia.
Näitä ovat Penttilän mukaan se, että työmarkkinat eivät toimi, julkinen sektori on liian suuri suhteessa kansantalouden kantokykyyn, verotus ei kannusta omistamaan, yrittämään eikä tekemään töitä ja byrokratia on pikemminkin lisääntymässä kuin vähentymässä.
– Miten hallitus sitten aikoo ratkaista suuret kysymykset veroista, leikkauksista ja työmarkkinoiden toimivuudesta? Ei se aiokaan. Se on ulkoistanut nämä ratkaisut työmarkkinajärjestöille, Penttilä toteaa.
Suomi saavuttaa vuoden 2008 BKT:n vasta 2022
Penttilän mukaan jos hyvin käy, työmarkkinajärjestöt neuvottelevat kohtuulliset sopimukset ja hallitus palkitsee pitkän aherruksen pienillä verokevennyksillä.
– Parhaimmillaan tätä kautta päästään siihen noin yhden prosentin pitkän aikavälin kasvuun, jota Suomen Pankki ja monet taloustieteilijät ovat Suomelle povanneet.
Yhden prosentin kasvu tarkoittaa sitä, että Suomi saavuttaa vuoden 2008 bruttokansantuotteentason vuonna 2022.
– Tämä on siis parasta, jota hallituksen talouspolitiikka voi meille tarjota. Pahimmillaan ei päästä edes siihen.
Penttilä sanoo ymmärtävänsä, että hallituksen on kuljettava yhteiskuntasopimustietä, kun siihen on sidottu niin paljon poliittista uskottavuutta.
– Mutta pelkään pahoin, että tämän tien päässä on parhaimmillaankin tuskaisan matala pitkän aikavälin kasvu.
Sen sijaan Penttilän mielestä Suomessa pitäisi vapauttaa työmarkkinat ja alentaa samaan aikaan voimakkaasti verokiilaa, eli työhön kohdistuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.
– Tästä syntyisi sellainen dynamiikka, että pieni valtion velan lisäys olisi hyvin perusteltavissa. Jos tämä tehtäisiin, Keskuskauppakamari veisi velkakellon vähäksi aikaa kellariin, Penttilä lupaa.