[vc_row][vc_column][rev_slider slidertitle=”ritva-viljanen-vantaa-01″ alias=”ritva-viljanen-vantaa-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) täräyttää haastattelussa mielenkiintoisen vertauksen.
– Nehän ovat tiukemmin ohjattuja kuin tavallinen valtionvirasto. Olen johtanut yhtä tällaista virastoa, Viljanen toteaa sanojensa painoksi viitaten vuosituhannen vaihteeseen, jolloin hän toimi Väestörekisterikeskuksen ylijohtajana. Vertauksellaan Viljanen tarkoittaa sote-mallia, jolla hallitus on lähdössä liikkeelle. Niin sanottuja hyvinvointialueita, joiden itsehallinto olisi hyvin näennäistä.
Hallitus kertoi lausuntokierroksen jälkeen kaavailevansa uusille hyvinvointialueille maakuntaveroa, joka tulisi voimaan viimeistään 2026. Viljanen myöntää, että toteutuessaan vero lisäisi alueiden itsenäisyyttä ”jonkin verran”.
Pelkkä verotusoikeus ei muuta sitä tosiasiaa, että hyvinvointialueet toimisivat valtion vahvassa ohjauksessa. Hallituksen sote-malli on ajamassa Suomea keskusjohtoisuuteen ja ministeriöiden vallan kasvuun.
– Minusta kunnallinen itsehallinto on ollut meillä erittäin arvokas demokratian muoto, ja sitä pitäisi myös kunnioittaa. Nyt suuristakin kaupungeista tehdään nykyistä huomattavasti enemmän valtioriippuvaisia ja hyvinvointialueethan ovat täysin valtioriippuvaisia. Tällöin pitäisi myös katsoa, ketkä yhteiskuntaamme jatkossa ohjaavat ja kykenevätkö ministeriöt tähän ohjaustehtäväänsä, pohtii Viljanen heittäen ilmaan kysymyksen.
Viljasella on työkokemusta myös ministeriöistä. Hän toiminut pitkään sisäministeriön kansliapäällikkönä 2003-2012 ja työskennellyt aiemmin eri tehtävissä myös valtiovarainministeriössä ja oikeusministeriössä.
Lausuntokierroksen jälkeen hyvinvointialueiden valtionohjausta tarkennettiin niin, että se kohdistuisi hallituksen mukaan jatkossa rahoituksen ja palveluiden järjestämisen kannalta ”keskeisiin asioihin”.
Vantaan kaupunginjohtajan mukaan valtion ohjausjärjestelmä tulee silti olemaan käytännössä tiukka.
– Mallissa muun muassa jokainen investointi vaatii jatkossa luvan. Valtion on hyväksyttävä alueiden investointisuunnitelmat ja monet muut. Siinä on käytännössä hyvin tiukat ohjausjärjestelmät.
Kaupunginjohtajan kritiikkiä pyyhittiin pois
Palataan vielä hetkeksi sote-uudistuksen taannoiseen käsittelyprosessiin Vantaalla. Kaupunginjohtaja Ritva Viljasen alkuperäisesitys Vantaan sote-lausunnoksi oli kriittinen, mutta se muuttui kaupunginhallituksen ja valtuustokäsittelyn yhteydessä hallituksen kannalta myönteisempään suuntaan – vasemmistopuolueiden ja vihreiden tuella.
Esimerkiksi näkemys, jonka mukaan ”Vantaa kannattaa edelleen kuntapohjaista sote-ratkaisua” pyyhittiin pois ja korvattiin muotoon: ”valtioneuvoston valittua maakuntapohjaisen ratkaisun, Vantaan kaupunki keskittyy lausunnossaan sen sisällön vaikutusten arviointiin erityisesti kuntiin.”
Myös huomiot uuden hallintotason aiheuttamista lisäkustannuksista haluttiin poistaa, koska perustelu olisi toiminut muutoksia esittäneen SDP-poliitikon mukaan erillisratkaisua vastaan.
”Uusi hallinnon taso ei vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin” oli muokattu niin ikään eteenpäin katsovampaan suuntaan: ”sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen varmistettava”.
Miltä tuntui, kun lausuntoesityksesi muuttui valtuustokäsittelyssä? Olet painottanut etenkin tuota kunnallista itsehallintoa?
– No, tämä on minusta osa normaalia demokratiaa. Virkamiehet tekevät esityksiä ja valtuutetut päättävät. Lausunto säilyi edelleen kriittisenä, mutta toki loiveni jonkin verran.
Viljanen ei lähde arvioimaan tähän liittyen valtakunnan politiikkaa ja sen asetelmien vaikutusta.
– Lähtökohtani on aina katsoa asioita Vantaan kaupungin näkökulmasta. Se on keskeinen tehtäväni. Ja uskon, että kaupunkien johtajien viesti on kyllä tullut hallituksen tietoon. Meillähän on ollut hyvin yhtenäinen käsitys tästä uudistuksesta ja sen riskeistä.
Hallituksen sote-mallissa Uudenmaan maakunta jaetaan neljään hyvinvointialueeseen sekä Helsinkiin. Vantaa muodostaa Keravan kanssa yhden näistä hyvinvointialueista.
Suomessa kaikki suuret kaupungit – ja merkittävä osa keskisuuristakin – ovat vastustaneet johdonmukaisesti hallituksen sote-uudistusta. Keskeinen huoli liittyy siihen, miten uudistuksen myötä kuntien veroista lohkaistaan nykylaskelmien mukaan 13,26 prosenttiyksikköä ja siirretään tämä valtiolle hyvinvointialueiden rahoittamiseksi.
Kasvukaupungit ovat pitäneet yhtälöä mahdottomana, kun nykyistä selvästi pienemmällä verokertymällä pitäisi jatkossa rahoittaa nykyiset ja jopa kasvavat investointi- ja palvelutarpeet – jo olemassa olevista veloista puhumattakaan.
Vantaan veroprosentti on 19 ja se pienenisi uudistuksen myötä nykylaskelmien mukaan jatkossa 5,7:ään.
– Vantaan kaupungin kasvu ei tähän sote-uudistukseen lopu ja meidän pitäisi rahoittaa Suomen suurinta väestökasvua jatkossakin.
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1605874671866{margin-top: 20px !important;background-color: #666666 !important;}”][vc_column][vc_column_text css_animation=”bounceInUp” css=”.vc_custom_1605874632886{padding-bottom: 20px !important;}”]
SDP:n johdolla Vantaalla esitettiin kaupunginjohtajan kriittiseen sote-lausuntoon muutoksia, jotka menivät valtuustossa läpi hallituspuolueiden tuella.
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” parallax=”content-moving” parallax_image=”358340″ parallax_speed_bg=”5″][vc_column][vc_single_image image=”358346″ img_size=”full” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”none”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][rev_slider slidertitle=”ritva-viljanen-vantaa-02″ alias=”ritva-viljanen-vantaa-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Vantaalaisista vieraskielisiä jo kolmannes 2035
Hallitus teki lausuntokierroksen palautteen myötä rahoitusmalliin jonkinasteisia viilauksia painottaen muun muassa kasvukaupunkien väestönkasvua ja vieraskielisyyttä. Käytännössä muutokset ovat vähäisiä.
Vantaan kaupungille tämä merkitsisi kolmen miljoonan euron kohennusta aiemmin esitettyyn, mutta samaan aikaan hyvinvointialue menettäisi 20 miljoonaa euroa.
– Vantaan kaupungin osalta rahoitusmalli muuttui piirun verran parempaan, mutta kolmen miljoonan euron muutos on näkökulmastamme toki hyvin pieni, huomauttaa Viljanen suhteuttaen tätä siihen, miten kaupungin sote-menot ovat vuodessa 0,7 miljardia euroa.
Hallituksen sote-mallissa kaupunkien näkökulmasta keskeinen rahoitusongelma myös on ja pysyy: miten kaupungit kykenevät jatkossa huolehtimaan elinvoimastaan, investoinneistaan ja vaikkapa sivistykseen liittyvistä perustehtävistään verotulojen pienentyessä merkittävästi.
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoo, että Vantaalla on jouduttu ja joudutaan jatkossakin investoimaan paljon ja monin eri tavoin esimerkiksi kouluihin ja varhaiskasvatukseen, koska kaupunki paitsi kasvaa – myös kansainvälistyy.
Vieraskielisen väestön osuus kasvaa Helsingin seudulla nopeimmin juuri Vantaalla. Ennusteiden mukaan jo kolmannes kaupungin väestöstä olisi vieraskielisiä vuoteen 2035 mennessä.
Ja mitä tulee Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitukseen, ”näyttää siltä, ettei hyvinvointialueellakaan mene hyvin”, Viljanen jatkaa.
– Suuriin kaupunkeihin keskittyy kiistatta enemmän sosiaalisia ongelmia kuin muualle eikä hallituksen sote-laskentamalli tuota sosiaalitoimeen sitä kustannustasoa, mitä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella jatkossa pitäisi olla.
Maakuntaverossa ”selvä riski”
Entä sitten maakuntavero, jonka hallitus on ilmoittanut haluavansa voimaan viimeistään 2026? Hallitus vakuutti lokakuun puolivälissä julkaisemassaan tiedotteessa, että ”maakuntaveron käyttöönotolla ei nosteta kokonaisverotuksen tasoa”.
– Minusta on selvä riski, että verotuksen kokonaistaso nousee, koska meillekin eli Vantaa-Keravan hyvinvointialueelle tulee varmasti taloudellisia ongelmia ja keskeinen kysymys on tällöin, miten näistä selvitään.
Ritva Viljasen mukaan hyvinvointialueille ei jää käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin nostaa tarvittaessa maakuntaveroa. Lähtökohta on erilainen verrattuna kuntiin ja kaupunkeihin.
– Me voimme ottaa velkaa, myydä kiinteistöjä, nostaa maksuja mutta hyvinvointialueillahan ei tällaisia mahdollisuuksia sopeutukseen ole. Niillähän on jatkossa ainoastaan tämä maakuntavero.
Toki sote-uudistuksen rahoitusmalli rajoittaa jatkossa myös kuntien ja kaupunkien mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa, kun verotulot ja liikkumavara tämän myötä pienenevät.
Uskotko, että sote-uudistuksen suuntaan on vielä käytännössä mahdollista vaikuttaa?
– Hallituksen osalta tämä on varmasti lyöty aika lailla lukkoon, koska hallitushan antaa jo lähiviikkoina esityksensä eduskunnalle. Tämän jälkeen esitystä – uskon näin –tullaan käsittelemään eduskunnassa varsin perusteellisesti. Esitykseen on kuitenkin vaikea tehdä muutoksia, koska järjestelmä on monimutkainen ja malli aika lailla joko tai -kysymys. Laskentamallit vielä varmasti elävät, mutta perusrakenne – sen hallitus on varmasti päättänyt.
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” parallax=”content-moving” parallax_image=”358340″ parallax_speed_bg=”5″ css=”.vc_custom_1605891143991{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_single_image image=”358345″ img_size=”full” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”none”][vc_separator color=”black” css_animation=”lightSpeedIn”][vc_single_image image=”358344″ img_size=”full” alignment=”center” onclick=”link_image” css_animation=”none”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Maaliskuu – silloin Vantaan syöksy alkoi
Sote-uudistusta vieläkin ajankohtaisempi huolenaihe on koronan toinen aalto, joka koettelee paraikaa Suomea ja jossa Vantaa on talouden ja työpaikkojen osalta yksi pahiten kärsivistä.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelee tavallisesti 20 000 ihmistä ja tätä ympäröivällä Aviapoliksen suuralueella 40 000. Se on Suomen nopeimmin kasvava, toiseksi suurin työpaikkakeskittymä. Siellä sijaitsee 40 prosenttia Vantaan työpaikoista ja alueella asuu myös paljon lapsiperheitä.
– Alue tuottaa neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, joten tämä on sitäkin kautta iso kysymys. Tällä hetkellähän tuolla alueella tapahtuvat Suomen suurimmat irtisanomiset, sanoo Viljanen viitaten lentoliikenteen alasajoon ja sen moninaisiin heijatusvaikutuksiin alueen yritysten toimintaan.
Kaupunginjohtajan mukaan Vantaan toimeentulotukimenot ovat lyhyessä ajassa kasvaneet jo viidenneksen ja työttömyysprosentti 14,3 on tällä hetkellä pääkaupunkiseudun korkein.
Myös matkailuun liittyneet tulot ja investoinnit kaikkoavat. Vantaalla sijaitsee jo Suomen suurin hotelli, mutta vieläkin suurempi oli tulossa.
– Ulkomainen investoija ilmoittikin siirtävänsä tätä johonkin tulevaisuuteen.
Ennen kevään koronakriisiä Vantaan talous- ja työllisyyskehitys näytti vielä hyvältä.
– Työllisyysasteemme oli noussut jopa 77,2 prosenttiin eli selvästi yli hallituksen 75 prosentin tavoitteen. Meillä siis vuosi alkoi hyvin ja tulosennuste oli budjetoitua parempi, mutta maaliskuussa – silloin kaikki muuttui.
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen pitää hallituksen Vantaalle tänä vuonna myöntämää noin 71 miljoonan euron koronatukea merkittävänä.
– Hallitus on tässä kuullut huolemme.
Ensi vuoden osalta tilanne näyttää kuitenkin selvästi vaikeammalta.
Palataan lopuksi vielä hetkeksi lentoliikenteeseen. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi monet matkustusrajoitukset ovat käytännössä olleet välttämättömiä. Samaan aikaan lentoliikenteen hiipuminen koettelee merkittävästi paitsi Vantaan, koko Suomen taloutta.
Onko tässä jotain, mitä hallitus voisi tehdä?
– Pikatestaukset ja FinEntry-riskiperusteisen mallin käyttöönotto olisivat yksi keino. Jos ne otettaisiin käyttöön Helsinki-Vantaalla, uskon, että lentoliikennettä olisi tätä kautta mahdollista palauttaa hallitusti ja samalla ihmisten terveyttä suojellen.
Verkkouutisten juttusarjassa ”Kohti kuntavaaleja” haastatellaan kuuden suurimpien kaupunkien johtajat Suomessa. Sarjassa on aiemmin haastateltu pormestari Lauri Lyly Tampereelta (3.10.2020), kaupunginjohtaja Minna Arve Turusta (9.10.2020), kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Espoosta (31.10.2020) sekä pormestari Jan Vapaavuori Helsingistä (7.11.2020)
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Joko luit sarjan muut jutut?
[verkkojulkaisut tag=”kohti-kuntavaaleja”][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]