Ekonomisti Roger Wessman arvelee, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ”veromuuri” toimii päinvastoin kuin presidentti toivoo. Se näet saattaa hyödyttää meksikolaisia ja aiheuttaa vahinkoa amerikkalaisille.
– Voittajia voivat loppujen lopuksi olla mm. meksikolaisten maahanmuuttajien sukulaiset ja kiinalaiset sijoittajat, Wessman kirjoittaa blogissaan.
Trump aikoo asettaa ulkomailla tuotetuille tavaroille veron, kun ne tuodaan Yhdysvaltoihin. Ei ole varmaa, millaista veroa Trump tarkoittaa.
Yhdysvaltain presidentti voi omalla päätöksellään asettaa tuontitulleja, mutta verolakien säätäminen vaatii kongressin hyväksynnän, Wessman muistuttaa. Trumpin puoluetoverit republikaaneissa vastustavat kaupan rajoittamista, ja ovatkin ehdottaneet rajaveroa, joka sisältää myös verohelpotuksia Yhdysvaltojen vientiteollisuudelle.
Tämä toimisi devalvaation eli valuutan heikkenemisen tavoin. Vientituotteet halpenisivat ja tuonti kallistuisi.
– Yhdysvaltain dollari on kuitenkin kelluva valuutta. Vero sinällään hillitsisi tuontia ja kannustaisi vientiä. Nettomääräinen valuuttavirta USA:han vahvistuisi, mikä asettaisi paineita dollarin vahvistumiseen.
Dollari on jo vahvistunut Trumpin valinnan jälkeen.
Lisäksi rajavero ei koskisi matkailijoita. Dollarin vahvistuminen tekisi Yhdysvaltoihin matkustamisen kalliimmaksi ja vähentäisi turismia. Yhdysvaltalaiset puolestaan voisivat matkustaa ulkomaille nykyistä halvemmalla. Tästä seuraisi Yhdysvaltain palvelutaseen heikkeneminen.
Vero ei myöskään vaikuttaisi niihin dollarivirtoihin, joita meksikolaiset siirtolaiset lähettävät vanhaan kotimaahansa, Wessman muistuttaa.
– Meksikossa asuvien sukulaisten ostovoima kasvaisi, kun dollareilla saisi nyt ostaa verotukiaisilla subventoituja jenkkituotteita.
Toinen hyötyjäryhmä olisivat kiinalaiset sijoittajat.
Dollarin vahvistuminen nostaisi ulkomaalaisten sijoittajien dollarimääräisten sijoitusten arvoa. Jos dollari vahvistuu 25 prosenttia, ulkomaalaisten, kuten kiinalaisten, sijoittajien saatavien arvo nousee yli 7 000 miljardilla eurolla.
– Summa vastaa lähes 40 prosenttia USA:n BKT:sta!
Wessmanin mukaan sekin pitää muistaa, että devalvaatio tai velkaelvytys eivät luo kasvua, jos taloudessa vallitsee täystyöllisyys tai työvoimasta on pulaa. Tällöin elvytys johtaa hintojen ja palkkojen nousuun, mikä syö kilpailukyvyn paranemisen.
– Tosin ennen sitä, keskuspankin todennäköisesti inflaatiopaineiden vaimentamiseksi nostaa korkoja, mikä jarruttaisi talouden kasvua.