Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukašenka on pyrkinyt koko valtakautensa ajan tasapainoilemaan lännen ja Venäjän välillä vaihtelevalla menestyksellä. Kahden EU-maan pääkaupunkien välisen lennon pakottaminen Minskiin on nimekkään brittiasiantuntijan Keir Gilesin mielestä selvä osoitus siitä, että roistovaltion johtaja on nyt puolensa valinnut.
– Elokuun 2020 peukaloiduista presidentinvaaleista alkaen Lukašenka on sijoittanut kaikki panoksensa Moskovaan, ja Venäjä on nopeasti hyödyntänyt ne sotilaalliset mahdollisuudet, joita tästä koituu, Chatham House -ajatushautomossa konsultoivana tutkijana toimiva Giles kirjoittaa.
Hän muistuttaa muun muassa Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisiin sotaharjoituksiin, joissa venäläisjoukkoja keskitettiin näytösluontoisesti ilmateitse suoraan kahden Nato-maan Liettuan ja Puolan vastaisille rajoille.
Kun Venäjä vuonna 2014 miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin, Valko-Venäjä kieltäytyi tunnustamasta alueen liittämistä Venäjään ja torjui toistuvasti presidentti Vladimir Putinin vaatimukset lentotukikohdan luovuttamisesta Venäjän ilmavoimien käyttöön.
Nyt on Gilesin mukaan pelättävissä, että kun syyskuussa järjestettävä Zapad-2021-suursotaharjoitus päättyy, Valko-Venäjän alueelle saapuneet venäläisjoukot eivät vetäydykään takaisin Venäjälle, vaan jäävät maahan. Jos niin tapahtuu, naapurimaat Latvia, Liettua, Puola ja Ukraina ovat entistä akuutimman turvallisuushaasteen edessä.
– Ryanairin koneen tapaus epäilemättä osoittaa, että Valko-Venäjä ei näe ajautumisessaan takaisin paariavaltioksi mitään menetettävää eikä mitään toivoa elämisestä rauhassa lännen kanssa. Mikä Venäjän rooli tässä tapauksessa onkaan ollut, Moskova tulee valppaasti hyödyntämään jokaisen tilaisuuden, jonka Lukašenkan etääntyminen lännestä tarjoaa, ja kääntämään voimatasapainoa suhteessa Natoon omaksi edukseen, hän toteaa.