Rokotusjärjestys ihmetyttää: Kenenkään ei pitäisi kuolla aluepolitiikan takia

Ekonomistin mielestä pitäisi rokottaa siellä, missä tautia on.

Ekonomisti Mikko Kiesiläinen arvostelee hallituksen valitsemaa koronarokotuspolitiikkaa.

– Koronarokotuksia pitäisi keskittää paikkakunnille, joilla koronaa ylipäänsä esiintyy, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:ssa työskentelevä Kiesiläinen toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Rokotteita jaetaan Suomen kuntiin niiden asukasluvun mukaan. Epidemiatilannetta ei siis huomioida, vaikka se onkin erittäin voimakkaasti eriytynyt. Maassa on yhtäältä alueita, joilla virusta ei ole esiintynyt pariin viikkoon ja toisaalta paikkoja, joissa epidemiatilanne on kehittymässä varsin kehnoksi. Uusimaa on käytännössä oma lukunsa ja valtaosa Suomen tartunnoista keskittyy sinne.

Mikko Kiesiläinen on jakanut Twitterissä esimerkkinä listan, jolta löytyy paikkoja, joissa väestöstä on rokotettu jo 15-20 prosenttia, mutta joissa ei ole todettu yhtäkään koronatapausta kahteen viikkoon.

– Nyt hallitus priorisoi aluepoliittista solidaarisuutta terveyden edelle. Kenenkään ei pitäisi kuolla aluepolitiikan takia, Kiesiläinen sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Rokotusten ennakoitua hitaampi eteneminen on herättänyt kysymyksiä siitä, tulisiko rokotusstrategiaa viilata muutenkin. Esimerkiksi professorit Mika Kortelainen ja Topi Miettinen ovat esittäneet, että muun muassa ammattiryhmien koronariskejä olisi syytä vertailla ja ottaa huomioon rokotettaessa. Tällä voitaisiin heidän mukaansa saavuttaa suuria terveydellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä.

– Empiirinen analyysi voi osoittaa esimerkiksi, että suurten kaupunkien miespuoliset linja-autonkuljettajat olisi rokotettava ennen maaseudun naispuolisia maatalousyrittäjiä. Tällainen tilastollinen päättely voi vaikuttaa syrjivältä, mutta sen avulla saatetaan välttää vakavia sairastumisia ja jopa kuolemia, professorit avaavat, Kortelainen ja Miettinen totesivat Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan keskiviikkona.

Mainos