”Emoaluksella oleva COSIMA on toiminut suunnitellusti ja ensimmäisiä tuloksia on nyt julkaistu tiedelehti Naturessa”, Ilmatieteen laiton kertoo tiedotteessaan.
Ilmatieteen laitos on osallistunut Rosetta-emoaluksen COSIMA-pölymittalaitteen (COmetary Secondary Ion Mass Analyser)rakentamiseen.
COSIMA on yksi kolmesta Rosettan mittalaitteesta, jotka tutkivat komeetan pölyä. Pölyä on tutkittu siitä lähtien, kun Rosetta saapui komeetta 67P/Tshurjumov-Gerasimenkon läheisyyteen elokuussa 2014.
Tiedelehti Naturessa on nyt käyty läpi analyysejä, jotka kattavat viime vuoden elokuun ja lokakuun välisen ajan, jolloin Rosetta oli noin 30 kilometrin päässä komeetan pinnasta.
Ilmatieteen laitoksella on tutkittu erityisesti COSIMA-mittalaitteen havaitsemia komeetan pölyhiukkasia.
”COSIMA on pienoislaboratorio, jolla voidaan mitata yksittäisten pölyhiukkasten alkuainepitoisuuksia sekä mikroskoopilla kuvata niitä. Alkuaineiden perusteella voidaan määrittää, mitä mineraaleja komeetalta löytyy”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Johan Silen kertoo.
Pölyhiukkasista muodostuu lähikuukausina komeetan pölypyrstö
Analyysien mukaan pölyhiukkaset olivat ”pörröisiä” eivätkä ne sisällä jäätä. Sen sijaan niissä on mineraalien ja orgaanisten aineiden lisäksi, paljon natriumia.
Ilmatieteen laitoksen mukaan tämä on ollut tutkijoille yllätys, koska natriumia on aiemmin havaittu ainoastaan komeettojen ionipyrstöissä.
Näiden ”pörröisten” hiukkasten uskotaan olevan peräisin komeetan pinnalta, jonne ne kasaantuivat edellisellä kerralla, kun se ohitti auringon vuonna 2009. Tällöin komeetan kaasupurkaukset eivät enää riittäneet puhaltamaan hiukkasia pois sen pinnalta.
”Komeetan 67P pinnalla on paksu pölykerros, jota se vähitellen varistaa pois Aurinkoa lähestyttäessä. Tulevat kuukaudet ovat siis hyvin mielenkiintoisia, kun näemme, mitä komeetan paksulle pölylle tapahtuu”, Silen toteaa.
Hän olettaa, että Auringosta tuleva energia kuitenkin jossakin vaiheessa puhaltaa pölyhiukkaset komeetan pinnalta, jolloin syntyy komeetalle tyypillinen pyrstö.
”Tällöin myös komeetan pinta paljastuu. Vähitellen aktiivisuuden laantuessa komeetan pölyä alkaa jälleen uudelleen muodostua. Näin COSIMAN tekemät havainnot auttavat ymmärtämään komeetan pölyn elinkaarta. Tulevat kuukaudet ovat siis jännittäviä, kun voimme reaaliajassa nähdä komeetan pyrstön muodostumisen”, Silen sanoo.