Ruotsalainen Svensk Tidskrift moittii kovin sanoin tapaa, jolla maan tiedotusvälineet ovat käsitelleet Raaseporissa torstaina tapahtunutta tasoristeysturmaa.
Vaikka kyse oli pahimmasta Suomen puolustusvoimia kohdanneesta onnettomuudesta 26 vuoteen, se tuli Ruotsissa kuitatuksi vain yhtenä pienenä ulkomaanuutisena muiden joukossa, lehden päätoimittaja Amanda Wollstad toteaa perjantaina julkaistussa kirjoituksessaan.
Se, että onnettomuus kosketti nimenomaan ruotsinkielistä joukko-osastoa, jäi hänen mukaansa uutisoinnissa kokonaan noteeraamatta.
Torstaiaamuna tapahtuneessa junan ja sotilasajoneuvon törmäyksessä Raaseporissa kuoli neljä ihmistä, joista kolme ruotsinkielisessä Uudenmaan prikaatissa palvelleita varusmiehiä. Neljä muuta varusmiestä loukkaantui onnettomuudessa vakavasti. Merivoimien rannikkojääkärijoukkoja kouluttava Uudenmaan prikaati (Nylands brigad) on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto.
Historia yhdistää
Wollstadin mukaan jo pelkästään se, että onnettomuus tapahtui naapurimaassa, jonka kanssa Ruotsi jakaa pitkän yhteisen historian, olisi ollut peruste sen laajemmalle käsittelylle ruotsalaisissa tiedotusvälineissä.
– Suomi on ollut ruotsalainen kauemmin kuin Skoone, hän muistuttaa.
– Silti tietämättömyytemme ja välinpitämättömyytemme on monumentaalista.
Merkitystä on Wollstadin mielestä myös sillä, että onnettomuus kohtasi joukko-osastoa, jossa ruotsinkieliset suomalaiset – sekä suomenruotsalaiset että esimerkiksi monet Ruotsissa asuvat Suomen kansalaiset – suorittavat asepalveluksensa.
– Dragsvik, johon Uudenmaan prikaati on sijoitettu, sijaitsee linnuntietä noin 300 kilometrin päässä Tukholmasta. Prikaatin lippu on sinikeltainen, ja joukko-osasto tekee hyvin tiivistä yhteistyötä Ruotsin merivoimien kanssa. Prikaatin on aikoinaan perustanut Kustaa II Aadolf, Wollstad huomauttaa.
– Maantieteellinen etäisyys on pieni. Kulttuurisen yhteenkuuluvuuden tulisi olla suurta, mutta tietämättömyys on suurempaa, hän jatkaa.
”Yhteisen vapautemme puolesta”
Vuosi 1809, jolloin Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän yhteyteen, ei Wollstadin mukaan johtanut Suomen ja Ruotsin historialliseen eriytymiseen.
– Jaamme maantieteellisen asemamme ja monia haasteita, ei vähiten turvallisuuspoliittisia. Kun EU on sisäisten ristiriitojensa heikentämä ja kun Yhdysvaltain yhä kaoottisempi poliittinen johtajuus ravistelee läntistä yhteistyötä, pohjoismaisella yhteenkuuluvuudella on Ruotsin turvallisuuden ja puolustuksen kannalta yhä suurempi merkitys, Wollstad arvioi.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä hän pitää erityisen keskeisenä tilanteessa, jossa kumpikaan maista ei ole Naton jäsen. Hän muistuttaa puolustusministeri Peter Hultqvistin korostaneen kahdenvälisen yhteistyön tiivistämistä ja Suomen ilmoittaneen valmiudestaan kehittää puolustusyhteistyötä ilman ennalta asetettuja rajoja.
– Jos suomalaisten ja ruotsalaisten sotilaiden on tarkoitus valmistautua taistelemaan rinta rinnan yhteisen vapautemme puolesta, on meidän syytä ensin alkaa välittää siitä, mitä veljeskansallemme rauhan aikana tapahtuu, Wollstad kirjoittaa.