Venäjän uhkaus iskeä Mustallamerellä viljaa kuljettavia siviilialuksia vastaan on ruotsalaistohtori Martin Kraghin mukaan erittäin vakava eskalaatio ja uhka globaalille ruokaturvalle. Ennen Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainan maatalous tuotti hänen mukaansa elintarvikkeita jopa 400 miljoonalle ihmiselle.
Tässä tilanteessa länsi voisi hänen mukaansa tarjota Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maille konkreettista apua ja tehdä selväksi, että ainoa niiden hyvinvointia uhkaava eurooppalainen maa on nimenomaan Venäjä.
Ukrainaa voitaisiin hänen mielestään myös auttaa saarron murtamisessa luomalla vaihtoehtoisia reittejä tai turvaamalla merenkulun vapautta saattamalla kuljetuksia Odessasta Bosporinsalmeen ja takaisin.
Venäläiselle viljalle Ruotsin ulkopoliittisen instituutin idäntutkimuksen keskuksen apulaisjohtajana toimiva Kragh ehdottaa harkittavaksi hintakaton asettamista.
– Varmistettaisiin, että Kreml ei saa enää uutta hyötyä elintarvikkeiden hintoja jo nostaneesta vastuuttomasta käyttäytymisestään. Seuraavassa vaiheessa voidaan harkita myös muihin aloihin kohdistettavia pakotteita, hän kirjoittaa Twitterissä.
– Venäjä vie Mustanmeren kautta öljyä ja viljaa. Jos Putin haluaa häiritä maailmankauppaa, länsi voi puolestaan toimittaa Ukrainalle aseita, joilla se kykenee mitätöimään Venäjän tällä hetkellä nauttimat edut. Signaloitaisiin, että yksikään venäläinen sotilaskohde ei ole turvassa, hän toteaa.
Katse kohti YK:ta
YK:ta tulisi Kraghin mukaan painostaa ottamaan kantaa Venäjän uhkauksiin. Ruokaturvan ja kansainvälisen oikeuden noudattamisen pitäisi olla maailmanjärjestön keskeisimpiä prioriteetteja, hän muistuttaa.
– Haluaako YK nähdä sodan maantieteellisen laajenemisen, hän kysyy.
– Moskova on syöttänyt menestyksellisesti väitteitä, joiden mukaan alkuperäinen viljanvientisopimus oli ”epäreilu”. Se on naurettavaa. Putin käyttää nälänhädällä kiristämistä ja terroriuhkauksia saadakseen helpotuksia Venäjän pakotteille. Vaatimuksiin taipuminen tekisi maailmasta entistäkin alttiimman kiristykselle, hän huomauttaa.
Lännen toimettomuus toistaa hänen mukaansa samaa virhettä, johon on langettu vuodesta 2014 lähtien.
– Toimettomuuden hinta on toistuvasti osoittautunut korkeammaksi kuin sen, jos olisi toimittu. Katsokaa Minskin I ja II sopimuksia, Nord Streamia ja ennen vuotta 2022 vallinnutta haluttomuutta tukea Ukrainaa ”vakauden” säilyttämiseksi
Russia’s escalation in the Black Sea, threatening to attack civilian cargos of grain, is extremely serious and a threat to global food security. Before the war, Ukrainian farmers fed around 400 million people. Here are a few things Western allies can consider:
— Martin Kragh (@MartinKragh1) July 20, 2023