Ruotsissa solmittiin huhtikuun alussa laaja palkkaratkaisu, joka nostaa työvoimakustannuksia kolmessa vuodessa yhteensä 6,5 prosenttia.
– Uutinen otettiin Suomessa vastaan haaveillen: ehkä täälläkin lähdetään vastaavien korotusten tielle. Valitettavasti toiveelle ei löydy pohjaa talouden tosiasioista, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Ruotsin talous on ollut pitkään vahvassa vedossa. Inkeroisen mukaan vienti vetää, bruttokansantuote kasvaa, teollisuuden osuus siitä on kestävällä tasolla ja tuottavuus paranee. Kustannuskilpailukyvyssä ei ole ongelmaa.
Myös Suomen talous on kääntynyt pitkän taantuman jälkeen varovaiseen nousuun, mutta Inkeroisen mukaan kilpailukykyongelmaa ei ole vielä selätetty.
– Olemme yhä lähes kaikilla mittareilla jäljessä finanssikriisiä edeltävästä ajasta. Tässä tilanteessa Ruotsin työmarkkinaratkaisusta ei ole Suomen neuvottelujen ohjenuoraksi, Inkeroinen painottaa.
Kustannuskilpailukyky on alkanut vasta parantua
Työmarkkinoilla on tehty viime vuosina maltillisia ratkaisuja, mutta Suomen Pankin selvitys osoittaa, ettei Suomen kustannuskilpailukyky ole silti ennen kuluvaa vuotta juuri parantunut. Voimassa oleva kilpailukykysopimus parantaa kilpailukykyä jonkin verran, mutta eroa kilpailijoihin jää vielä kurottavaksi.
– Suomi lähtee syksyn työmarkkinaneuvotteluihin yhä kilpailukyvyn takamatkalta ja varovaisen talouskasvun oloissa. Nyt tarvitaan vastuullisia palkkaratkaisuja, tuottavuutta, joustoja ja lisää paikallista sopimista. Se kiihdyttää parhaiten talouskasvua ja työpaikkojen syntyä.
Inkeroisen mukaan maltin ja paikallisen sopimisen puolesta puhuu sekin, että teknologiateollisuudessa yli puolet työntekijöistä työskentelee yhä tappiollisten tai heikosti kannattavien yritysten palveluksessa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan tilaukset ovat yleisesti kasvussa, mutta kaikkien yritysten tilanne ei ole sama.
– Palkkamalttia tarvitaan myös vientialojen ulkopuolella. Kotimarkkinoiden palkkaratkaisut vaikuttavat viennin kilpailukykyyn suunnilleen yhtä paljon kuin vientialojen omat sopimukset. Tämä johtuu siitä, että teollisuus ostaa paljon tavaroita ja palveluja muilta yrityksiltä.
Korkea kulutus ei käännä taloutta kasvuun
Hänen mukaansa kilpailukyky on aina suhteellista: sitä mitataan suhteessa toisiin.
– Jos Suomen kilpailijamaat vauhdittavat kustannuksiaan ja Suomi pysyy maltin tiellä, kilpailukykymme kohenee ja mahdollisuutemme pärjätä maailmanmarkkinoilla paranevat.
Inkeroisen mukaan viennin kilpailutilanne on otettava huomioon syksyn työmarkkinakierroksella.
– Suomi tarvitsee vahvaa vientiä, sillä edes nykyinen ennätyksellisen korkea kulutus ei kykene kääntämään taloutta kestävään kasvuun.
Hänen mukaansa viennin myönteistä virettä ei pidä turmella väärin mitoitetuilla sopimuksilla.