Ruotsin entinen puolustusministeri Björn von Sydow näkee riskejä kansanäänestyksen järjestämisessä, jos Nato-jäsenyyden hakeminen nousee maassa ajankohtaiseksi. Von Sydow perustelee näkemystään Venäjän informaatiovaikuttamisella.
– Meillä on Ruotsissa vahva perinne kansanäänestysten järjestämisestä tämänkaltaisissa tilanteissa, äänestimme niin EU:hun kuin euroonkin liittymisestä. Mitä tulee mahdolliseen Nato-äänestykseen, kyse ei ole kuitenkaan vain Ruotsin sisäisestä asiasta. On otettava huomioon kansainvälinen tilanne, joka tuolloin vallitsee ja jolla on myös vaikutuksensa.
– Tiedämme, että Venäjältä on kohdistettu kyberhyökkäyksiä demokraattisten maiden poliittisia järjestelmiä kohtaan. Tämän takia on oltava tietoisia kansanäänestykseen liittyvistä mahdollisista, hyvin katastrofaalisista vaikutuksista. Äänestyksestä on syytä keskustella, mutta sen riskeistä on oltava hyvin tietoisia, varoittaa von Sydow.
Sosiaalidemokraatteihin kuuluva von Sydow toimi Ruotsin puolustusministerinä vuosina 1997-2002. Hän on toiminut sittemmin myös Ruotsin parlamentaarisen puolustuskomitean puheenjohtajana. Verkkouutiset haastatteli häntä tiistaina Espoon Hanasaaressa järjestetyn ruotsalais-suomalaisen kriisivalmiuskokouksen yhteydessä.
Ruotsissa parlamentin enemmistö äänesti reilu vuosi sitten niin sanotun Nato-option puolesta. Poliittisista puolueista Nato-jäsenyyttä kannatetaan porvaripuolueissa maltillisen kokoomuksen johdolla. Niin kauan kun sosiaalidemokraatit vastustaa jäsenyyttä, asiassa ei ole odotettavissa käytännössä liikahdusta. Viime aikoina tehdyissä mielipidemittauksissa ruotsalaisista karkeasti ottaen noin kolmannes kannattaa, toinen kolmannes vastustaa ja loput eivät osaa tai halua sanoa kantaansa asiaan.
– Oma mielipiteeni on, että nykyinen Nato-kumppanuus on Ruotsille hyvä asia, mutta varsinaista jäsenyyttä ei tässä tilanteessa pitäisi hakea.
Von Sydow perustelee kielteistä Nato-kantaansa sillä, että katsoo kansainvälisten järjestöjen roolin olevan turvallisuusympäristön heikentyessä niin maailmanlaajuisesti kuin Euroopassakin tällä hetkellä ”epäselvän”.
Suomen ja Ruotsin välillä oltava ”vahva luottamus”
Ruotsi on Suomen tapaan tiivistänyt viime vuosina aktiivisesti puolustusyhteistyötään eri muodoissa muun muassa Yhdysvaltain, Britannan ja Ranskan kanssa. Von Sydow pitää yhteistyökuvioita Ruotsin näkökulmasta ”erittäin positiivisina”, viitaten etenkin Yhdysvaltoihin.
Von Sydowin puolustusministeriajoista on parisenkymmentä vuotta aikaa. Onko suhtautumisenne Natoon tai näkemys siitä muuttunut vuosien varrella?
Von Sydow korostaa, että ”lopputulos on yhä sama” eli Ruotsin ei pitäisi hänestä hakea puolustusliiton jäsenyyttä. Samaan hengenvetoon Von Sydow katsoo, että Nato on muuttunut. Tai ainakin Yhdysvaltain johdon suhtautuminen puolustusliittoon. Se on muuttunut epävarmemmaksi.
– Se on iso ero verrattuna puolustusministeriaikoihini, jolloin taas Yhdysvaltain presidentit olivat vahvasti sitoutuneet Natoon. Tämä on asia, joka pitää myös nykyisin ottaa huomioon, kun keskustelemme näistä asioista.
Jos Suomessa äänenpainot Natoon liittymiseksi kasvavat, pitäisikö jäsenyyttä hakea yhdessä?
– En antaisi tähän selkeää vastausta. Pitää selvittää näkemykset, jos tällainen tilanne tulee eteen.
Von Sydow korostaa Suomen ja Ruotsin tekevän tällä hetkellä läheistä ja tiivistä puolustusyhteistyötä, jonka on perustuttava myös vahvaan luottamukseen.
Suomessa on muistissa, miten Ruotsi haki aikoinaan EU-jäsenyyttä kertomatta tästä ennakkoon virallisesti Suomelle. Von Sydow antaa ymmärtää, ettei näin tule tapahtumaan Naton kohdalla:
– Todella toivon, että jos tämä Nato-kysymys Ruotsissa nousisi esiin, asia tuodaan välittömästi molempien maiden johdolle ja parlamenteille. Sama koskee pohjoismaisen yhteistyön tiivistymistä. Suomen ja Ruotsin yhteistyö puolustuskysymyksissä on jo käytännön tasolla niin tiivistä, että sen täytyy perustua vahvaan luottamukseen.