Ruotsin oikeus- ja sisäministerin Morgan Johanssonin mukaan maassa pohditaan paraikaa turvallisuuspoliittisia riskejä toinen toistaan vasten, mitä tulee Venäjän käynnistämään sotaan Ukrainassa ja siitä tehtäviin johtopäätöksiin.
Suomessa Nato-jäsenyyden kannatus on noussut historiallisen korkealle ja poliittisissa pöydissä pohditaan nyt aktiivisesti mahdollista sotilaallista liittoutumista.
Jos Suomessa päädytään johtopäätökseen, että Nato-hakemus tulisi jättää, voiko Ruotsi jäädä sivuun?
– Tämä on tietysti pöydällä oleva kysymys. Tiedän, että Suomessa on prosessi käynnissä ja Ruotsissa keskustellaan näistä. Tässä mietitään eri turvallisuuspoliittisia riskejä toinen toistaan vasten, Johansson vastasi Verkkouutisten kysymykseen Ruotsin ja Suomen sisäministerin Krista Mikkosen (vihr.) yhteisessä tiedotustilaisuudessa tänään keskiviikkona Helsingissä.
Johansson totesi, että Ruotsissa on ollut rauha 200 vuotta ja että sotilaallinen liittoutumattomuus on palvellut maata hyvin – ”se on meidän lähtökohtamme”.
– Sitten pitää katsoa, mihin Suomen keskustelu johtaa ja mihin Ruotsin keskustelu johtaa. En halua tässä vaiheessa lisätä näitä spekulaatioita.
Suomessa on pohdittu mahdollista neuvoa-antavaa kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä. Tuoreimman Ylen mielipidemittauksen mukaan enää neljännes piti sitä kuitenkaan tarpeellisena.
Johansson ei halunnut ottaa kantaa siihen, pitäisikö hänestä Ruotsissa järjestää Nato-jäsenyydestä kansanäänestys tai miten hän näkee siihen liittyvät informaatiovaikuttamisen riskit.
Ruotsin oikeus- ja sisäministeri Johansson ennakoi erilaisten kyberhyökkäysten lisääntyvän, kun jännitteet maailmalla kasvavat.
– Ruotsi ei ole viime viikkoina havainnut korkeampia vaikuttamisyrityksiä, mutta meidän on tarkasteltava järjestelmiämme, jotta ne olisivat paremmin suojeltuja ja vastustuskykyisempiä myös edistykselliseempiä hyökkäyksiä vastaan.
– Neuvotteluissa, joita nyt käydään (Ruotsissa) poliittisten puolueiden välillä valtiopäivillä, on keskitytty paljon sotilaalliseen maanpuolustukseen. Olemme sanoneet, että haluamme nostaa puolustusmäärärahoja kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Johanson korosti pitävänsä kuitenkin tärkeänä, että sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi tarkastellaan myös siviilivalmiutta.
– Esimerkiksi Suomessa on eri tavoin hoidettu tätä valmiusvarastojen ylläpitoa. Ruotsi hankkiutui niistä eroon 20-25 vuotta sitten.