Ruotsin ulkoministeri Ann Linden mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus on palvellut Ruotsia hyvin, mutta Nato-jäsenyys voisi tuoda suojan Ruotsille Venäjän uhkaa vastaan.
Linde esitteli perjantaina turvallisuuspoliittisen raportin tuloksia. Raportti on katsaus Ruotsin turvallisuustilanteen muuttumisesta Venäjän Ukrainassa aloittaman laajamittaisen sodan seurauksena. Siinä punnitaan mahdollisen Nato-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja, mutta ei oteta suoraan kantaa jäsenyyteen.
Linden mukaan Nato-jäsenyys toisi turvallisuustakuut ja nostaisi kynnystä sotilaallisille konflikteille.
Hän totesi, että Suomen ja Venäjän välinen raja vaikuttaa Ruotsiin ja se on otettava huomioon.
– Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys koettaisiin Venäjällä negatiivisesti ja johtaisi vastatoimiin. Arvio on, että emme joudu alttiiksi tavanomaiselle sotilaalliselle hyökkäykselle reaktiona mahdollisiin Nato-jäsenyyshakemuksiin, Linde sanoo.
– Toisaalta on todettu, että aseellista hyökkäystä Ruotsiin ei voida sulkea pois, hän lisäsi.
Linden mukaan Ruotsi tarvitsisi turvavakuutuksia mahdollisen hakuprosessin aikana.
– On syytä korostaa, että kyse on tiettyjen NATO-maiden turvavakuutuksia, ei juridisesti sitovista puolustustakuista. Sen saamme vain täysjäseninä,
Hän kertoi, että neuvotteluja on käyty Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Saksan kanssa.
Puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi, että turvallisuustilanteen heikentymisellä Euroopassa on seurauksia myös Ruotsille ja tilanteen huononemiseen entisestään on varauduttava.
Hän huomauttaa, että Ruotsi tekee kahdenvälistä puolustusyhteistyötä monen valtion kanssa, ja varsinkin Suomi on ollut vahva liittolainen.
– Meillä on ollut pisimpään yhteistyötä Suomen kanssa.
Hultqvistin mukaan Nato-jäsenyys voisi vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä.