Kolme neljäsosaa suomalaisista yrityksistä uskoo kansainvälisen liiketoiminnan merkityksen kasvavan vuosina 2016–2018. Lisäksi kansainvälinen liiketoiminta on monipuolistumassa.
Tämä selviää tiistaina julkaistusta suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja kaupanesteitä kartoittavasta Team Finland -selvityksestä. Se perustuu noin 600 yritystä kattavaan kyselyyn.
Ulkoministeriön tiedotteen mukaan ”markkinoiden avautuminen, digitalisaatio ja talouden turbulenssi” ovat selvityksen perusteella madaltaneet suomalaisyritysten kansainvälistymiskynnystä. Vakiintuneiden teollisuusviejien rinnalle on myös syntynyt useita ulkomaankauppaa käynnistäviä palvelualan yrityksiä.
Selvityksen mukaan pk-yritykset pyrkivät entistä aktiivisemmin laajentamaan liiketoimintaansa ulkomaille. Eniten kasvumahdollisuuksia nähdään Euroopassa. Kaikkein houkuttelevimmat markkinat löytyvät Ruotsista, Venäjältä ja Saksasta.
Yritykset pitävät vahvuuksinaan kansainvälisillä markkinoilla etenkin tuotanto- ja prosessiosaamistaan. Kehittämiskohteinaan yritykset vastaavasti pitävät osaamista teollisuus- ja tekijänoikeuksissa, kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntämisessä ja kohdemarkkinoiden lainsäädännön ja vaatimusten tuntemuksessa. Myös osallistumisessa julkisiin hankintoihin nähtiin parannettavaa.
Kaupanesteitä eniten Venäjällä ja Kiinassa
Kaksi kolmasosaa vastaajista raportoi kohdanneensa jonkinasteisia kaupanesteitä, ja yhteensä raportoitiin noin 900 kaupanestettä. Yleisimmin kaupanesteisiin törmäävät kasvuvaiheessa olevat ja suuret yritykset. Eniten kaupanesteitä oli kohdattu Venäjällä ja Kiinassa. Kaupanesteistä raportointi kohdistuu luonnollisesti niihin maihin, joista vastaajilla on eniten kokemusta ja niihin yrityksiin, jotka vievät aktiivisesti.
Yleisimpiä kaupanesteitä ovat erilaiset tekniset kaupanesteet kuten standardeihin, testaukseen ja sertifiointiin liittyvät ongelmat sekä hankaluudet tullauksessa. Yritykset raportoivat aikaisempaa enemmän myös erilaisista tavaroille ja palveluille asetettavista kotimaisuusvaatimuksista.
Kaupanesteet ovat yleisesti merkittävä haitta erityisesti pk-yrityksille varsinkin kansainvälistymisen alkuvaiheessa. Esteet muodostavat pienemmille toimijoille suhteellisesti suuremman kustannustaakan kuin suuryrityksille.