Hallitus kokoontuu tällä viikolla sorvaamaan ensi vuoden budjettia. Veronkevennykset saattavat nousta budjettiriihen ainoaksi kiistakapulaksi hallituspuolueiden välillä.
Kokoomus on linjannut, ettei kenenkään verotus saa kiristyä. Keskusta on puolestaan painottanut, ettei suuriin kevennyksiin ole varaa ja että mahdolliset veronalennukset on joka tapauksessa ohjattava pienituloisille.
Verovääntö on nostanut verotuksen tason jälleen keskusteluun. Verkkouutiset selvitti, miten Suomen tuloverotus vertautuu lähinaapureihin.
Keskiluokkaa ja suurituloisia kuritetaan
Suomen palkkaverotus on Veronmaksajain keskusliiton viime vuoden lopulla julkaiseman selvityksen perusteella kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Verotus osuu siis etenkin keski- ja suurituloisiin.
Veronmaksajain keskusliiton mukaan verotus iskee ankarasti palkansaajan uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin. Keskituloisen palkansaajan sadan euron palkankorotuksesta 47 euroa menee veroihin. Marginaaliveroprosentti onkin Suomessa 42[nbsp]500 euron palkkatasolla Pohjoismaiden korkein ja siten vähiten kannustava.
Länsinaapuri Ruotsi verottaa keskituloista palkansaajaa selvästi Suomea kevyemmin. Vertailussa suomalaista 42[nbsp]500 euron keskipalkkaa vuodessa bruttona tienaavan palkansaajan tuloveroprosentti on Ruotsissa 25,7. Suomessa näistä ansioista kannetaan taas 30,8 prosenttia veroa.
5,1 prosenttiyksikön erotus tarkoittaa, että Ruotsissa suomalaisesta keskipalkasta jää käteen liki 2[nbsp]200 euroa vuodessa enemmän kuin Suomessa. 65[nbsp]400 euron esimerkkipalkan kohdalla eroa on 3,6 prosenttiyksikköä ja liki 2[nbsp]500 euroa ruotsalaispalkansaajan hyväksi.
Vertailun suurituloisinta, 138 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa seitsemän prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Suurituloisen veroprosentti on neljänneksi korkein Belgian, Italian ja Ruotsin jälkeen.
Tarvitaanko veronkevennyksiä?
Palkansaajien työeläkemaksu nousee ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä. Kilpailukykysopimuksessa sovittu korotus merkitsee kokonaisuudessaan noin 300 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan korotukset kompensoidaan kaikissa tuloluokissa. Veronkevennysten muodostama lovi valtion kassassa olisi tarkoitus paikata kiristämällä haitta- ja ympäristöveroja. 300 miljoonan euron veronkevennykset on kuitenkin tyrmätty keskustasta liian suurina.
Mahdollisten kevennysten lopullinen määrä on kiinni siitä, kuinka paljon työttömyysvakuutusmaksuja alennetaan. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:sta on vihjattu, että tuleva työttömyysvakuutusmaksun aleneminen tehnee kevennykset tarpeettomiksi.
Helsingin Sanomien mukaan työnantajapuolella on vaadittu maksuun vähintään 0,8 prosenttiyksikön alennusta, josta sekä palkansaajien että työnantajien osuus olisi vähintään 0,4 prosenttiyksikköä. Tällaisen ratkaisun toteutuminen tarkoittaisi siis, ettei veronkevennyksiä tarvittaisi välttämättä lainkaan maksujen nousun kompensaatioksi.