Vuonna 2023 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia, kertoo Työterveyslaitos.
Sote-uudistus aiheutti ison muutoksen kuntien ammattijakaumaan, joten sairauspoissaolojen kehitystä ei voi enää suoraan verrata aiempaan.
Kunnissa sote-uudistuksen jälkeen jatkaneilla työntekijöillä sairauspoissaolot ovat laskeneet vuoden 2021 tasolle. Koronapandemian aiheuttama piikki vuoden 2022 sairauspoissaoloissa näyttää olleen väliaikainen.
– Aineistosta on vaikeaa päätellä, mikä osa vähennyksestä johtuu koronapandemian laantumisesta ja siten aidosti sairastavuuden vähentymisestä ja mikä osa on seurausta muutoksista tutkimusjoukon ammattirakenteessa, kertoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.
Kelan ja Julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan tilastot tukevat kuitenkin oletusta sairauspoissaolojen laskevasta trendistä. Kevan tilastoissa julkisen sektorin henkilöstön sairauspoissaolot laskivat vuonna 2023 lähes vuoden 2021 tasolle. Myös Kelan tilastoimat pitkät poissaolot kertovat, että koko työväestössä sairauspäivärahaa saaneiden kokonaismäärä väheni noin 3 prosenttia vuosien 2023 ja 2022 välillä.
Alle 30-vuotiailla työntekijöillä on edelleen kaikkein eniten sairauspoissaoloja ikäryhmittäin vertailtuna. Nuorimmassa ikäryhmässä sairauspoissaolopäiviä kertyi vuodessa keskimäärin 18,3 päivää. Vähiten sairasti 40–50-vuotiaiden ryhmä, jossa vastaava luku oli 14,7 päivää.
Erot ikäryhmien välillä ovat kaventuneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
– Erityisesti vanhimmassa ryhmässä sairauspoissaolot ovat vähentyneet 2000-luvun alkuun verrattuna. Nuorten työntekijöiden sairauspoissaolot ovat poikkeus muuten myönteiseen kehitykseen, ja sitä voi pitää huolestuttavana, Ervasti sanoo.
Kelan tilastojen mukaan nuorilla työntekijöillä sairauspoissaolojen syyt liittyvät useimmiten mielenterveyteen. Mielenterveysongelmien, erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden, vuoksi myönnetyt sairauspäivärahat lisääntyivät vuonna 2023.
Yleisesti johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevillä oli vähemmän sairauspoissaoloja kuin fyysistä työtä tekevillä.
Johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevistä 30–45 prosenttia ei ollut poissa töistä oman sairauden vuoksi, kun taas lasten kanssa työskentelevillä koulunkäyntiavustajista, lastenhoitajista ja varhaiskasvatuksen opettajista alle 10 prosenttia vältti sairauspoissaolot kokonaan.