Pian sen jälkeen, kun Venäjä oli 24. helmikuuta 2022 aloittanut täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, Saksan liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti mahtipontisesti maansa turvallisuuspolitiikan tulleen historialliseen käännekohtaan.
Vaikka saksankielinen käsite Zeitenwende on sittemmin toistunut säännöllisesti läntisessä keskustelussa, on saksalaistutkija Constanze Stelzenmüllerin mukaan yhä kyseenalaista, onko käännettä todellisuudessa tapahtunut.
– Vastaus on, että se on monimutkaista. Zeitenwende on Saksan turvallisuudelle ja puolustukselle kuin Schrödingerin kissa kvanttimekaniikalle: se samanaikaisesti on ja ei ole, yhdysvaltalaisessa Brookings-ajatushautomossa työskentelevä Stelzenmüller sanoo Financial Timesissa.
Kun Scholzin johtama sosialidemokraattien, vihreiden ja liberaalien vapaiden demokraattien hallituskoalitio nousi joulukuussa 2021 valtaan, sen ohjelma keskittyi sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja maapallon selviytymiseen, ei geopolitiikkaan.
– Venäjän sota Ukrainaa vastaan – joka Berliinissä välittömästi ymmärrettiin hyökkäykseksi paitsi yhtä suvereenia kansakuntaa, myös eurooppalaista järjestystä, kansainvälistä oikeutta ja Saksan turvallisuuden koko perustaa vastaan – käänsi tämän asetelman päälaelleen, Stelzenmüller toteaa.
Lupaus on yhä täyttämättä
Sosialidemokraatteja edustava Scholz ansaitsee Stelzenmüllerin mielestä tunnustusta Saksan kansallisen strategiakeskustelun tuulettamisesta. Hänen puolueensa on myös tunnustanut aiemman Venäjä-linjansa ja Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen virheet sekä ollut valmis kumoamaan aiemman kiellon lähettää aseita sota-alueille. Sittemmin Saksa on noussut Ukrainan kolmanneksi suurimmaksi asetoimittajaksi.
Saksan vihreitä johtava ulkoministeri Annalena Baerbock on kaiken aikaa profiloitunut Ukrainan vahvana tukijana, ja kolmas hallituspuolue vapaat demokraatit on Stelzenmüllerin mukaan niin ikään tilanteen tasalla.
– Saksassa elää yli miljoona ukrainalaista pakolaista. Yleinen mielipide tukee edelleen Ukrainan auttamista korkeista kaasun hinnoista ja inflaatiosta huolimatta. Muutokset ovat siis todellisia, hän sanoo.
Scholzin hallituksella on kuitenkin hänen mukaansa vielä pitkä matka siihen, että se pystyisi vastaamaan tämänhetkisiin haasteisiin, saati pitkäkestoisiin häiriötiloihin tulevaisuudessa. Kuvaavaa on se, kuinka vaikeaa oli saavuttaa yhteisymmärrys edes Leopard-taistelupanssarivaunujen toimittamisesta Ukrainalle.
– Scholzin juhlallinen lupaus siitä, että Saksa vihdoin noudattaisi Natolle antamaansa sitoumusta kahden prosentin puolustusmeno-osuudesta suhteessa bkt:hen on yhä täyttämättä. Uusi energinen puolustusministeri Boris Pistorius on varoittanut, että 50 miljardin euron budjettiin tarvitaan kymmenen miljardin vuotuinen lisäys, jotta päästään nykyisestä 1,44 prosentin tasosta ja voidaan ryhtyä toteuttamaan pahasti myöhässä olevaa asevoimauudistusta, Stelzenmüller toteaa.
Saksan ensimmäisen kansallisen turvallisuusstrategian valmistelu on hänen mukaansa jumittunut liittokanslerinviraston ja ulkoministeriön välisiin valtataisteluihin. Pattitilanne herättää Kremlissä vahingoniloa, liittolaisten keskuudessa pelkoa.
Nyt Saksan olisi Stelzenmüllerin mielestä uskallettava kyseenalaistaa turvallisuuspolitiikkansa, instituutionsa ja prosessinsa mahdollisimman nopeassa tahdissa. On hänen mukaansa aika ymmärtää, että Ukrainan on voitettava meneillään oleva sota, koska Euroopan turvallisuus riippuu siitä ja Saksalla on asiassa keskeinen rooli.