Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ruotii opetusministeriön kotisivuilla julkaistussa kirjoituksessa lukiouudistuksen herättämiä kysymyksiä ja pelkoja.
– Tutkijat ovat huolissaan lukion jäämisestä varjoon. Ikäluokat pienenevät ja osaamista tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, mutta yleissivistävän lukion vetovoima hiipuu. Lisäksi huoli on osaamispohjan murenemista, lukiolaisten uupumisesta ja kovasta stressistä, oppimistuloksista sekä tukkoisesta tiestä korkea-asteelle, ministeri kirjoittaa
Hallituksen viime huhtikuun puoliväliriihessa käynnistämän lukiolain uudistuksen tavoitteena on ministerin mukaan vahvistaa lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.
– Emme ole kaivamassa esiin edellisen hallituskauden tuntijakosuunnitelmia tai laittamassa vaikkapa matematiikkaa tai humanistisia aineita kilpailemaan keskenään. Tulevaisuuden lukiota ei voi suorittaa tuntematta ja ymmärtämättä esimerkiksi historiaa.
– Yhdenkään aineen opiskelu ei tule muuttumaan valinnaiseksi, eikä uudistuksen fokus muutenkaan ole oppiaineiden välisissä suhteissa, vaan siinä, miten voisimme lisätä yhteistyötä niiden välillä.
Sanni Grahn-Laasonen on myös huolissaan matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen heikkenemisestä ja kaventuvista kielivalinnoista.
– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että uudistuksella tähdättäisiin vain tai erityisesti matematiikan ja kielten vahvistamiseen. Helsingin Sanomien toimittajan sinänsä ansiokkaan jutun otsikko on saattanut synnyttää kentälle sellaisen väärän käsityksen, että tulevaisuudessa matematiikan tai kielten opetuksen määrää tuntijaossa tultaisiin lisäämään reaaliaineiden kustannuksella. Tällaista suunnitelmaa ministeriössä ei ole.
Kolmantena Grahn-Laasonen nostaa esiin lukiolaisten hyvinvoinnin. Ministerin mukaan lukiolaisten uupumus on lisääntynyt ja lukiolaiset kokevat liian paljon stressiä, kyllästymistä, väsymystä ja ahdistusta.
– Oppiminen edellyttää hyvinvoivaa ja turvallista ympäristöä, jossa jokainen saa tarvitsemansa tuen. On tärkeää, että lukiossa opiskelijat huomioidaan yksilöllisesti. Nuoria on tuettava valinnoissa ja riittävä tuki ja ohjaus on varmistettava. On selvää, että kenenkään lukio-opiskelu ei saa katketa varallisuuden puutteeseen.
Opetusministerin mukaan myös opettajien osaamiseen on panostettava.
– Opettajat tarvitsevat tukea muutoksissa, joita koulutuskentällä on nyt paljon. Opettajankoulutusta ja opettajien osaamista kehitetään valtakunnallisessa opettajankoulutusfoorumissa, ja opettajien täydennyskoulutukseen on lisätty ja lisättävä määrärahoja, Sanni Grahn-Laasonen
Viimeisenä hän mainitsee sujuvat siirtymät. Peräti seitsemän kymmenestä uudesta ylioppilaasta ei jatka opintojaan seuraavana syksynä. Sen takana on ministerin mukaan pääsykokeita korostava opiskelijavalintojen järjestelmä.
– Siksi korkeakoulujen kanssa on sovittu, että jatkossa ylioppilastodistuksen arvosanoja käytetään enemmän opiskelijavalinnoissa. Tähän on selvät tutkimukselliset perusteet. Samalla pääsykokeen kautta pyrkimisen mahdollisuus säilyy ja väyliä korkeakouluihin on jatkossakin useita. Toisaalta lisäämme myös mahdollisuuksia uusia huonosti menneitä yo-kokeita.