[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”sanni2020-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Lokakuisena maanantaiaamuna varttia yli yhdeksältä Torronsuon kansallispuiston parkkipaikalla on vielä hiljaista.
– Viikonloppuna täällä oli satojen metrien jonot, kuvaa kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen ja astuu ulos autostaan. Muutaman kymmenen metrin päässä Sannin äiti Tuija Grahn kaivaa oman autonsa takakontista kumisaappaita, termospullon, karjalanpiirakoita ja pullia. Äidin ja tyttären ajatuksena on tehdä haastattelun jälkeen vielä pidempi luontokierros ennen illan valtuustoa.
Kanta-Hämeessä sijaitseva Torronsuon kansallispuisto on Sanni Grahn-Laasoselle rakas paikka. Hän on käynyt siellä lapsesta saakka. Nykyisin retkiä suolle tehdään usein kolmen sukupolven voimin. Ekaluokkalainen Sylviakin jaksaa hyvin, kunhan eväitä on mukana.
– Kolme viikkoa sitten teimme 10,7 kilometrin lenkin. Siinä meni tosin viisi tuntia, kun pysähtelimme joka nuotiopaikalla.
Jos koronakeväästä hakee jotain hyvää, se oli pysähtyminen.
– Havahduin, miten ohjelmoitua arkemme on ollut. Kesäisinkin aikaa hallitsivat tapahtumat, jotka nyt jäivät väliin.
Metsänreuna loppuu äkisti ja saavumme suolle, joka avartuu syksyn väreissä laajalti eri suuntiin. Näkymän kauneus hätkähdyttää – kuin Lapista.
Sanni kääntyy pitkospuilla sivuttain, jotta äiti-Tuija pääsee ohittamaan. Tämä ei käykään helposti, sillä tiellä on vatsakumpu.
Sanni Grahn-Laasonen odottaa toista lastaan, jonka laskettu aika ajoittuu itsenäisyyspäivän alle. Sukupuoli on vain lähipiirin tiedossa.
– Olen 37-vuotias ja iloinen, että minulle vielä tällainen mahdollisuus tarjoutuu. Sylvialle on myös tärkeä asia saada sisarus – ajatellen hänen koko elämäänsä, raskaana oleva äiti pohtii.
Suomessa syntyvyyden lasku on huolestuttanut, vaikka tilanne näyttäisi nyt jo paremmalta. Eduskunnassa on eletty kuitenkin jo vuosia ”vauvabuumia”. Hannasarkkiset, annikasaarikot ja monet muut näyttävät Grahn-Laasosen mielestä hyvää esimerkkiä, miten Suomessa naisen vaativa poliittinen ura on yhdistettävissä itselle tärkeisiin haaveisiin.
Samalla Sanni Grahn-Laasonen myöntää, että oman työn kannalta ”palaset loksahtivat kohdilleen”, kun oppositiokaudelta on helpompi jättäytyä hetkeksi sivuun. Hän kertoi myös helmikuussa, ettei tavoittele enää kokoomuksen varapuheenjohtajuutta.
Ennakoitko tässä jo tulevaa?
– Enemmän tässä oli kyse siitä, että olin jo kolme kautta ollut varapuheenjohtajana – se on ollut se perinteinen rotaatio. Tämän päätöksen, että olen yhden kauden vielä, olin tehnyt jo pari vuotta sitten, kun olin viimeksi ehdolla. Toki tämä osuu siinä mielessä kohdilleen, että nyt on otollinen hetki myös tälle uudelle elämänvaiheelle.
Viime eduskuntavaalien jälkeen kokoomus sai talousvaliokunnan puheenjohtajuuden, joka jaettiin niin, että ensimmäiset kaksi vuotta tehtävässä on Juhana Vartiainen. Sanni Grahn-Laasosen vuoro koittaa kauden puolivälissä, heti äitiysloman jälkeen.
Sanni Grahn-Laasonen on tehtävästä silminnähden innostunut ja kertoo jo valmistautuneensa siihen eri tavoin kouluttautumalla. Tähtäimessä ovat myös kuntavaalit ja sittemmin eduskuntavaalit.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1603284927060{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sanni2020-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Keskiviikkona 6.4 2016 eduskunta oli koolla Sibelius Akatemian väistötiloissa käsittelemässä opposition välikysymystä.
– Tämä hallitus ei ole valmis siihen, että kaksinkertaistunut velkataakka sysätään niille sukupolville, jotka ovat tähän velkaan syyttömiä, painotti silloinen opetusministeri puhujapöntöstä vastatessaan opposition kritiikkiin. Puvukseen hän oli valinnut mustan, sattumaa tai ei.
Kaikkiaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi neljään tavalla tai toisella koulutusleikkauksia koskeneeseen välikysymykseen. Vaalien alla puolueiden johtohahmot olivat kampanjoineen näkyvästi lupauksilla ”Koulutuksesta ei leikata”.
Sellaista kylttiä piteli myös Sipilä, vaikka hänen johtamansa hallitus leikkasi koulutuksesta sittemmin noin 700 miljoonaa euroa.
Kokoomus ei olisi halunnut leikata koulutuksesta näin paljon, mutta keskustan mandaatti hallitusneuvotteluihin oli vahva. Tätä sanoo myös Grahn-Laasonen. Kokoomusväen piirissä on sittemmin pantu merkille, ettei keskustasta juuri riennetty puolustamaan koulutusleikkauksia. Etenkin vihreät käyttivät tilannetta häikäilemättömästi hyväksi kokoomusta vastaan.
Koitko jääneesi salkkuinesi keskustan osalta yksin? Esimerkiksi edellä mainitussa välikysymyskeskustelussa silloinen pääministeri käytti vain yhden puheenvuoron.
– Niin, kyllähän se siltä saattoi näyttää ja niin se saattoi ollakin. Mutta päätin jo tuolloin, etten ruikuta, vaan hoidan hommani.
Iltalehden selvittäessä Taloustutkimuksella loppuvuodesta 2016 Suomen ”inhokkiministereitä”, kolmen kärjessä olivat Anne Berner, Sanni Grahn-Laasonen ja Juha Sipilä – tässä järjestyksessä.
Paineensietokyky – se tuli testattua viime kaudella ”kovimman kautta”, vastasi Grahn-Laasonen Uuden Suomen kysyessä häneltä helmikuussa kansanedustajan työssä hyödyttäviä henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Lisäksi hän toivoi johdonmukaisuuden ja optimistisen elämänasenteen näkyvän työssään.
Leikkausten sijaan Grahn-Laasonen haluaa puhua Sipilän kauden uudistuksista, sillä niistä hän on ”ylpeä ja iloinen”. Uudistuksissa lähtien varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon näkyi ”vahva kokoomuslainen kädenjälki”.
– Uusi vasemmistohallitushan on jatkanut kaikkien näiden uudistusten toimeenpanoa, joten eivät ne varmaan silloin heidänkään silmiinsä aivan huonoja olleet.
Tämäkin saattaa kesken haastattelun yllättää:
– Minulla oli hyvä olla Sipilän hallituksessa juuri siksi, että se oli hyvin operatiivinen. Sillä oli mitattavat tavoitteet ja yhdessä sovittu ohjelma, jossa pysyttiin.
Tuloksia saatiin kiistatta aikaan paitsi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa, joka kaatui.
Vaikka Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus taas näyttäisi nyt puskevan sotea eteenpäin, Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeät talous- ja työllisyystoimet lykättiin budjettiriihessä tuonnemmas.
– Lykkääminen – sehän kertoo pelosta. Siitä, ettei tosiasioita uskalleta katsoa silmiin.
Sanni Grahn-Laasonen painottaakin kaipaavansa politiikkaan enemmän sitä, että ”uskallettaisiin tehdä päätöksiä – vaikka epätäydellisiäkin”.
Vaikeissa paikoissa Sipilän hallituksessakin häntä motivoi se, että asioita saatiin aikaan.
– Koin myös (Kataisen/Stubbin) sixpack-hallituksessa läheltä, miten päätöksiä ei meinannut syntyä, vaikka tuntui siltä, että kaikki voitava tehtiin.
Palataan vielä hetkeksi koulutusleikkauksiin.
Silloinen oppositiopuolue vihreät uhosi palauttavansa Sipilän hallituskauden koulutusleikkaukset. Näin ei ole toistaiseksi tapahtunut. Koulutuksen rahoituksessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Grahn-Laasonen muistuttaa myös, että Sipilän hallituksen puoliväliriihessä koulutuksen rahoitus saatiin käännettyä kasvu-uralle.
Viimeksi lokakuussa opettajien ammattijärjestö OAJ vaati kaikkiaan 2010-luvulla koulutuksesta leikattujen ”kahden miljardin euron palauttamista” tulevassa koulutuspoliittisessa selonteossa helmikuussa 2021. Tähän tulisi järjestön mielestä kaikkien eduskuntapuolueiden sitoutua.
Sanni Grahn-Laasonen toivoo, että politiikassa palaisi uudelleen arvoonsa myös se, että puolueet tekevät yhteistyötä ja tulevat toistensa kanssa toimeen. Hän palaa syyskuun lopulla kokoomuksen johdolla tehtyyn välikysymykseen hallituksen talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä. Sen käsittelyn yhteydessä ainakin kokoomuksen piiristä hämmästeltiin pääministeri Sanna Marinin rajua hyökkäystä.
– Monissa lehdissä kirjoitettiin, että tämä vastakkainasettelu olisi hyödyttänyt molempia. Itse en usko, että se hyödytti ketään, vaan vieraannuttaa ihmisiä politiikasta. Ja sellainenkin päivä voi olla edessä, että (Petteri) Orpo ja Marin muodostavat yhdessä hallitusta. Politiikassa poltetut sillat löytää edestään.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1603284927060{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”sanni2020-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Olemme istahtaneet haastattelun ajaksi pitkospuiden varrella olevalle penkille.
Sannin äiti Tuija on löytänyt suolta karpaloita, joita tytär saa kourallisen suuhunsa. Tuuli tuivertaa suon yli ja saa vähänkin tyhjät kahvimukit ja paperipussit lentoon.
On olemassa vielä pari asiaa kokoomuksesta, joista Grahn-Laasonen haluaa nyt puhua ”vähän vapaammin”.
Ensinnäkin kokoomuksen pitäisi ”uskaltaa puhua muustakin kuin taloudesta, työllisyysasteesta, kestävyysvajeesta ja paikallisesta sopimisesta”. Grahn-Laasonen kokee kokoomuslaisuuden ”syvällä ytimessä” olevan ihmisten vapauden elää omannäköistänsä elämää.
– Jos me jatkamme pelkällä talouspuheella ja talousvälikysymyksillä, tämä tuo meille sen 17 prosentin vahvan pohjakannatuksen. Jos ja kun haluamme enemmän, meidän pitää pystyä puhuttelemaan ihmisiä muillakin aiheilla, jotka ovat paljon lähempänä ihmisten ihan omaa elämää.
Toiseksi kokoomuksen pitäisi ”päästä irti ilmastolukosta”.
– Väitän, että kokoomuksella on koko puoluekentän edistyksellisimmät ilmasto- ja ympäristötavoitteet, jotka on hyväksytty puolueen korkeimmissa päättävissä elimissä. Näistä ei kuitenkaan tiedetä, koska kokoomus ei uskalla näistä kansalle kertoa.
Kokoomuksella olisi Grahn-Laasosen mielestä paikka kertoa rohkeasti ilmastopolitiikastaan, koska sen ajamat toimet eivät perustu kielloille, vaan kannusteille ja edistykselliseen teknologiaan.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]