Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen tulee varautua keskusteluun Euroopan unionin yhteisvastuullisten lainaohjelmien laajentamisesta. Yrittäjägaalassa pitämässään puheessa hän totesi, että Suomi voi kantaa vastuuta vain oman kantokykynsä verran.
– Ihan oma lukunsa on virinnyt keskustelu EU:n talouspolitiikan tulevaisuudesta, jossa yhteisvastuun laajentamistakin on esitetty. Suomessa on syytä huolella varautua tähän keskusteluun, hän sanoo.
– Aivan ensiksi kannattaa kyseenalaistaa usein meille sanottu ja osin omittukin fraasi ”koska Suomi on rikas maa”. Jos rikkaudella tarkoitetaan nimittäin kertynyttä varallisuutta, suomalaiset ovat sillä mitattuna Euroopassa 16. sijalla ja EU:ssa emme yllä kärkikymmenikköön. Varallisuus kertoo aika paljon siitä, mikä on kyky ottaa ulkopuolista vastuuta, sanoo Niinistö.
Niinistön mukaan koronapandemia on muuttanut tapaa, jolla talous toimii. Hänen mukaansa Euroopan unionin talouden tulevaisuus on epävarma. Erityisesti Niinistö on huolissaan velan määrän kasvusta.
– Eurooppa on uuden edessä koronapandemian jälkeen. Maanosan taloutta tuettiin jo ennen pandemiaa Euroopan keskuspankin luomalla runsaalla rahalla ja pandemian aikana lisäksi EU:n elvytysrahaston avustus- ja lainaohjelmilla. Myös velan määrä, erityisesti julkisen sektorin, on sitä myötä nopeasti kasvanut. Keskuspankkirahoitusta on vaikea katkaista edes kasvun nopean nousun koitettua. Talouspoliittisessa keskustelussa on kuulunut vähän mielipiteitä, saati vastauksia siitä, mitä tämän tien päässä on vastassa, hän sanoo.
Niinistö vaatii myös työperäisen maahanmuuton helpottamista. Hänen mukaansa erityisesti teknologia-ala tarvitsee lähitulevaisuudessa huomattavasti lisää työvoimaa.
– Tuoreimpana esillä ovat olleet arviot, joiden mukaan yksin teknologia-alan yrityksiin tarvitaan yli 100[nbsp]000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Me kykenemme turvaa hakevalle, aivan oikein, antamaan suojaa välittömästi, mutta työhön pyrkivän halu voi hautautua pitkään prosessiin, hän sanoo.