Sauli Niinistö: Paha ei pelkällä hyvällä hiljene

Tasavallan presidentin mukaan Suomen valmius on Euroopan parhaimmistoa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Elämme nyt huolten painamaa aikaa, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi uudenvuoden puheessaan sunnuntaina. Suomalaiset ovat jo vuosikymmenten ajan tottuneet asioiden kehittyvän vain parempaan suuntaan, mutta nyt huolenaiheita esiintyy niin maailmalla kuin omassa arjessa, presidentti kuvaili.

– Päättynyt vuosi toi äkillisen paluun menneisyyteen. Johonkin, joka sukupolvi sukupolvelta oli alkanut tuntea yhä etäisemmältä, järjettömyydessään liki mahdottomalta. Suuren sodan kauhut palasivat Eurooppaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Presidentti valoi puheessaan kuitenkin myös uskoa tulevaan. Nyt on ”kanssaihmisten auttavan käden aika”, presidentti Niinistö linjasi.

– Olemme selvinneet omista sodistamme, mittavasta energiakriisistä ja laman kausista. Nykyistä kovempienkin koettelemusten jälkeen olemme aina rakentaneet entistä parempaa. Varmasti selviämme myös tästä.

Presidentti käsitteli puheessaan myös Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ja sen turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Venäjän sota on presidentin mukaan tuomittu ”täydestä syystä”, ja näin on tehnyt myös Suomi. Puheessaan Niinistö vertasi Ukrainassa nyt kymmenen kuukautta käytyä sotaan Suomen talvisotaan. Hän rinnasti puheessaan myös Neuvostoliiton johtajan Josef Stalinin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin.

–  Jos Venäjä uskoi massiivisen uhan panevan Ukrainan nopeasti polvilleen, se teki pahan virhearvion. Väistämättä mieleen nousee samankaltaisuus talvisotamme kanssa, kun Neuvostoliitto oletti marssivansa Helsinkiin kahdessa viikossa.

– Autoritaarisesti hallitun maan johtajat, Stalin ja Putin, eivät osanneet tunnistaa oleellista tekijää. Sitä, että vapaassa maassa yksilöillä on tahtoa ja vakaumusta. Ja että yhdessä toimiva kansa on valtava voima, presidentti sanoi.

Ero Venäjän ja Euroopan välillä on presidentin sanoin nyt ”fundamentaalinen”.

Poimintoja videosisällöistämme

– Viime kädessä kyse on ihmisyyden ja elämän kunnioittamisesta.

Uhat ja julmuudet ulottuvat myös Suomeen ja muualle, presidentti kuvaili. Suomen kyky ja valmius vastata ulkoisiin uhkiin on Niinistön mukaan kuitenkin ”vähintään kokoomme suhteutettuna Euroopan parhaimmistoa”.

– Ei suinkaan ole niin, että hyvän ajattelu ja esiintuominen pitäisi lopettaa. Mutta meidän on ymmärrettävä, että maailmassa on myös pahaa. Paha ei pelkällä hyvällä hiljene. Pahaa vastaan on oltava päättäväisyyttä ja lujuutta. Kuitenkin aina niin, ettemme itse pahaan sorru ja syyllisty.

Suomi haki Nato-jäsenyyttä nopean mutta perusteellisen käsittelyn jälkeen, presidentti sanoi. Niinistön mukaan Venäjän hyökkäyssota synnytti vahvan mielipiteen siitä, että Suomi ei voi jatkaa perinteisellä tiellä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on nyt ”historiallisen käänteen edessä”, hän kuvaili.

Niinistö uskoo Nato-jäsenyyden toteutuvan vuonna 2023, vaikka prosessi voi vielä venyä huhtikuun eduskuntavaalien yli.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Nyt olemme tilanteessa, jossa kahden maan ratifiointi yhä puuttuu. On mahdollista, että viivästys jatkuu kevään eduskuntavaaliemme yli. Tämäkin mahdollisuus oli esillä jo viime kevään keskusteluissa. On tietysti istuvan eduskunnan käsissä, halutaanko esitys liittymisestä omalta osaltamme ratkaista jo ennen vaaleja.

– On joka tapauksessa syytä uskoa, että jäsenyytemme toteutuu alkaneen vuoden kuluessa. Silloin päättyy sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakautemme, presidentti totesi.

Mainos