Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan sadan vuoden takaisilla sisällissodan tapahtumilla on merkitystä myös tämän päivän Suomen kannalta. Historian kipukohdat on hänen mukaansa syytä kohdata yhtä avoimesti kuin ilotkin.
– Yhteiskunnan romahtaminen sisällissotaan on näet pahinta mitä kansakunnalle voi tapahtua. Sen opit on syytä muistaa ja siten varjella vakauttamme aikana joka monin paikoin säteilee ja sykkii epävakautta, Niinistö sanoi Sovinnon puheen juhlassa Nivalassa lauantaina.
Niinistön mukaan osallisen kansallistunteen juurruttaminen Suomeen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä on ollut maan kaiken menestyksen perusta.
– Tunteesta, että tämä maa ja yhteisö ovat minun siksi, että olen siinä ja siitä osallinen: Nautin sen antamaa tukea ja suojaa ja siitä vastineeksi itse osallistun sen rakentamiseen ja puolustamiseen kykyjeni mukaan.
Hänen mukaansa olisi kuitenkin historian vääristelyä väittää, että Suomessa heti sisällissodan jälkeen oltaisiin päästy osallisuuden tunnetta ruokkivaan politiikkaan.
– Puheiden lisäksi tarvittiin toki myös tekoja. Niitä oli tehty jo sisällissodan alla, jolloin muun muassa kahdeksan tunnin työpäivän säätänyt työaikalaki ja kuntademokratiaa kehittänyt kunnallislaki hyväksyttiin marraskuussa 1917.
Presidentin mukaan sisällissodan opetus on, että kansakunnan kaikkein tärkein tehtävä on huolehtia omasta eheydestään ja vakaudestaan.
– Osallisen kansallistunteesta huolehtiminen on siten tänään aivan yhtä tärkeää kuin sata vuotta sitten ja jokainen meistä on omalta osaltaan edesvastuullinen tässä tehtävässä.
Demokratian vaaliminen on Niinistön mukaan korvaamaton keino sovittaa yhteen erilaiset näkökannat.
– Vaikka on erilaisuutta, ja vaikka ihmisillä on toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita, on heillä kuitenkin oikeus olla asioista eri mieltä. Ja tätä on osattava kunnioittaa, vaikka kuinka itse toisin ajattelisi.