Suomalaiset kokivat varmasti helpotuksen tunteen, kun presidenttien Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapaamisessa otettiin esille lentoturvallisuuden parantaminen Itämeren alueella. Sen verran usein oli uutisoitu enemmän tai vähemmän ”läheltä piti” -tilanteista sotilaskoneiden siellä lennellessä. Putin ilmoitti suhtautuvansa vakavasti Niinistön ehdotukseen ns. transpondereiden käyttöönottamisesta.
(Sivumennen sanoen, jos transpondereista käytettäisiin niiden suomenkielistä nimeä, selviäisi kaikille heti mistä on kysymys. Tokihan jokaiselle on selvää, mikä on toisiotutkavastain…)
Asia ei ollut uusi, ei Suomessa eikä kansainvälisissä keskusteluissa. Kuitenkin Helsingin Sanomien toimittaja Kari Huhta oli löytänyt joistakin epämääräisistä nimeämättömistä Nato-maiden lähteistä siitä hämmentyneitä. Huhdan mukaan: ”Ystävämaat kokivat, että Suomen aloite kahden kesken Venäjän kanssa tupsahti Naton nenän eteen Varsovassa [Naton huippukokouksessa]”.
Huhdan raportoinnista ilmeisesti hämmentyi puolestaan presidentti Niinistö, joka katsoi tarpeelliseksi oikoa Huhdan ”mitähän ne meistä ajattelevat”-kirjoituksen käsityksiä.
Lieneekö hämmentynyt lähde ollut kesälomalla, kun ei ollut huomannut tämän lentoturvallisuusongelman esillä olemista moneen kertaan useassa eri instanssissa. Sitä on käsitelty ainakin Naton ja Venäjän yhteiskokouksessa, Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä, YK:ssa ja ETYJ:ssä.
Jos toimittaja haluaa löytää hämmentyneitä, kyllä niitä löytyy, etenkin politiikan diletanttiosastolta. Näille ja tomittajallekin olisi paljon selvinnyt lukemalla, vaikka omaa Helsingin Sanomia, joka uutisoi 9. heinäkuuta:
”Varsovassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiitti Niinistöä siitä, että tämä esitti Putinille ehdotuksen lentoturvallisuuden parantamisesta Itämerellä siten, että sotilaslentokoneiden transponderit pidettäisiin toiminnassa Itämerellä lennettäessä. Naton ja Venäjän yhteinen neuvosto käsittelee asiaa ensi viikolla.”
Samana päivänä HS:n printtiversiossa asiasta on laajemminkin.
Niinistö joutui myös oikomaan Huhdan kirjoituksen näkemystä siitä, että Venäjä olisi kutsunut valtioita kahdenvälisiin keskusteluihin Niinistön ehdotuksen nimissä. Näinhän ei ollut. Transponder-keskusteluihin Venäjä kutsui Nato-maat, Suomen ja Ruotsin, kaikki yhdessä, ei kahden kesken.
Mitä taas siihen tulee, että Niinistön ehdotus olisi yllättänyt suomalaiset hallintovirkamiehet, eipä löydy sillekään pohjaa. Asia on ollut esillä monella foorumilla, eikä minkäänlaista epäselvyyttä siitä, mikä Suomen linja asiassa on, pitäisi olla kenelläkään, jonka muisti ulottuu edes kuukauden päähän.
Joku hämmentynyt on ehkä sitä mieltä, että ajatus transpondereiden käyttöönoton velvoittavuudesta on ihan hyvä, mutta siitä ei olisi pitänyt keskustella Venäjän kanssa.
Tällainen ajatus kyllä hämmentää minua.