SDP ei halua toistaiseksi lyödä lukkoon näkemystään sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen kytkeytyvien itsehallintoalueiden lukumäärästä.
– Haluamme nähdä ensin kokonaisuuden ja arvioida asiaa sitten, sanoo sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Tuula Haatainen (sd.).
Haataisen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa on monia asioita auki liittyen etenkin sen rahoitukseen. Hän huomauttaa myös, että uudistusta johdetaan hallitusvetoisesti eikä oppositiopuolueilla ole kokonaiskäsitystä asiasta.
Hallituksen on tarkoitus linjata tällä viikolla näkemyksensä sote-alueiden lukumäärästä. Kokoomuksesta on kannatettu viittä aluetta, keskustasta on puhuttu 18–19 alueesta. Perussuomalaisten näkemykset liikkuvat jossain välimaastossa.
Vaikka SDP:llä ei ole toistaiseksi virallista kantaa asiaan, Haataisella on omia näkemyksiään asiasta:
– Erikoissairaanhoidon näkökulmasta näyttäytyy siltä, että viisi aluetta riittäisi, mutta kun tähän tulee mukaan sosiaalipalvelut, viisi on aika vähän siinä kokonaisuudessa, hän puntaroi.
Haatainen arvioi samalla, ettei keskittämisen ja hajauttamisen tasapaino kuitenkaan ”sillä 19 tai 18 alueella ratkea”:
– Tässä on se vaara, että ryhdytään rakentamaan viimeisen päälle linnakkeita. Se riski kasvaa. Emmehän me tarvitse viimeisen päälle toimivia alueita, jotka vastaavat kaikesta, kun meillä on yliopistolliset sairaanhoitopiirit.
Haatainen korostaa, ettei sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus näyttäydy SDP:lle pelkästään alueiden määräkysymyksenä.
– Olennaista on, miten palvelut tullaan järjestämään ja tuottamaan ja mikä on yksityisen ja julkisen palvelutuotannon rooli. Lähtökohtamme on, että tämän tulisi pysyä vahvasti julkisessa palvelutuotannossa, jota sitten yksityinen ja kolmannen sektorin järjestöt täydentävät, Haatainen linjaa.