SDP:tä kevään eduskuntavaaleissa äänestäneiden joukossa oli selvästi enemmän taktisesti äänestäneitä kuin muissa eduskuntapuolueissa, ilmenee Ajatuspaja Toivon tekemästä kyselystä. Vastaavasti vasemmistoliitossa ja vihreissä taktisia äänestäjiä oli selvästi vähemmän.
Taktisella äänestämisellä viitataan siihen, että henkilö äänesti joko tietyn hallituspohjan puolesta tai sitä vastaan, eikä välttämättä ensisijaista puoluevaihtoehtoaan.
Vastaajista 88,5 prosenttia kertoi äänestäneensä sitä puoluetta, jonka ehdotukset vastasivat parhaiten vastaajan omia näkemyksiä. Hallituspohjan muodostamisen perusteella äänensä muulle kuin ensisijaiselle vaihtoehdolleen kertoi antaneen yhteensä 7,3 prosenttia vastaajista. Lisäksi 4,3 prosenttia kertoi äänestäneensä muuta puoluetta kuin ensisijaista vaihtoehtoaan, mutta muusta syystä kuin hallituspohjaan vaikuttamisen vuoksi.
Vastauksissa näkyy selvä ero SDP:n ja muiden puolueiden kannattajien välillä. SDP:tä äänestäneistä useampi kuin joka viides (22,9 %) kertoi taktikoineensa.
Perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjäkunnista taktikoijia oli 7,3–8,7 prosenttia. Keskustan, RKP:n ja kristillisdemokraattien äänestäjäkunnista näin kertoi 10,9–12,5 prosenttia.
Vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjäkunnissa taktikoijien prosenttiosuus oli pienin (3,8–4,5 %).
Taktista äänestämistä oli enemmän vasemmiston kuin oikeiston kannattajien joukossa. Mitä enemmän vasemmalle vastaaja oman poliittisen kantansa määritteli, sitä todennäköisemmin äänestyspäätöstä ohjasi pyrkimys estää tietynlaisen hallituspohjan syntyminen.
Oikealle itsensä määritelleet taktisen äänestämisen vastaajat sen sijaan pyrkivät selvästi vasemmistolaisia enemmän vaikuttamaan tietynlaisen hallituspohjan edistämiseen.
Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn osallistui yli 2 500 vastaajaa huhtikuun toisella viikolla.