”Suurten leikkausten johdosta kaikkien puolueiden puheenjohtajat lupasivatkin viime hallituskauden lopulla, että koulutuksesta ei enää leikata”, koulutusta koskevan välikysymyksen hallitukselle esittänyt kansanedustaja ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) totesi.
Gustafsson suomi puheessaan hallituksen kaavailemia kolmen miljardin euron koulutusleikkauksia.
”Koulutukseen on luvassa 300 miljoonaa kertaluonteisina panostuksina eli vain 10 prosentin kertakorvaus pysyvästä kolmen miljardin leikkauksesta”, Gustafsson sanoi.
Gustafssonin mukaan Suomen väestön koulutustason nousu on hiljalleen pysähtynyt ja Suomi on menettämässä asemansa koulutuksen mallimaana. Tällä on hänen mukaansa merkittävät seuraukset elinkeinorakenteen sekä korkean osaamisen työpaikkojen syntymisen kannalta.
Aiempina vuosikymmeninä koulutustason nousulla on Gustafssonin mukaan ollut merkittäviä työuria pidentävä ja työvuosia lisäävä vaikutus.
”Leikkaukset tarkoittavat, että ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on laskemassa.”
”Koulutus on investointi”
Jukka Gustafsson totesi puheessaan hallituspuolueiden toimivan koulutuksesta leikatessaan vastoin lupauksiaan.
Hänen mukaansa sekä elinkeinoelämässä että tiedemaailmassa ollaan huolissaan leikkauksista.
”Tutkimusta ja koulutusta ei tule nähdä kulueränä, vaan investointina tulevaisuuteen”, Gustafsson sanoi.
SDP moittii myös varhaiskasvatukseen puuttumista.
”Sipilän hallitus tavoittelee yli 150 miljoonan leikkauksia varhaiskasvatuksesta, joista puolet ryhmäkokojen suurentamisesta”, Gustafsson totesi.
SDP:n mukaan hallituksen päätös kasvattaa ryhmäkokoa aiheuttaa varhaiskasvatuksen laatuun voimakkaan heikennyksen. Lisäksi myös alan työn kuormittavuuden sanotaan kasvavan.
Gustafsson toteaa leikkausten johtavan myös ylisuuriin opetusryhmiin, joiden myötä oppimistulokset heikkenevät ja eriarvoisuus kasvaa.
Ammattiosaamisen laatu kärsii
SDP:n mukaan leikkaukset vaarantavat ammattiosaamisen laadun, yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja nuorisotakuun toteutumisen.
”Vielä 1990-luvulla oppilaat saivat lähiopetusta täyden työviikon, 38 tunnin verran. Tänä päivänä ollaan jo monin paikoin 28 tunnin alapuolella. Insinööriliiton mukaan esitetty noin 240 miljoonan euron supistus harkitsemattomasti tehtynä johtaisi toisen asteen koulutuksen totaalisen tason laskuun ja arvostuksen romahtamiseen”, Gustafsson totesi.
Hänen mukaansa tämä tulee näkymään sekä ammatillisen koulutuksen laadussa että näin myös nuorten ammattitaidossa.
”Säästöt jotka edellisen hallituksen toimesta olisivat kohdistuneet koko toiseen asteen koulutukseen, kohdistuvat nyt pelkästään ammatilliseen koulutukseen. Mielenkiintoista on arvioida kohdentuvatko leikkaukset oikeudenmukaisesti lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kesken”, Gustafsson sanoi.
Gustafsson kritisoi puheessaan myös opintorahaan ja asumislisään kohdistuvia säästöjä.
”Opiskelijalla pitää olla oikeus täysipäiväiseen opiskeluun ja näillä toimilla te olette romuttamassa sitä. Ei tuolla ainakaan mitään osaamisloikkaa tehdä.”