Nato-keskustelu käy Suomessa kuumana. Pallo on siirtymässä pian eduskuntaan, kun kansanedustajat pääsevät keskustelemaan Suomen mahdollisista turvallisuusratkaisuista lähiviikkoina annettavan selonteon pohjalta.
Julkisuudessa edustajilta on jo toivottu selkeitä kantoja Nato-jäsenyydestä, mutta moni panttaa tai pohtii vielä kantaansa.
Yksi heistä on SDP:n kansanedustaja Mika Kari, joka johtaa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja on myös puolustusvaliokunnan sekä hallintovaliokunnan jäsen. Kari on myös yksi neljästä Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsenistä.
– Nato-kysymystä täytyy katsoa laajan arvioinnin läpi, johon kuuluvat sekä sisäinen että ulkoinen turvallisuus. Eduskuntakeskustelu tästä kaikesta tulee tarpeeseen, haluan tukea tasavallan presidentin ja hallituksen työtä enkä lähteä liikkeelle tässä vaiheessa henkilökohtaisesta mielipiteestäni, hän sanoo Verkkouutisille.
Kari on ollut vuosien varrella mukana parlamentaarisissa seurantaryhmissä liittyen turvallisuuspolitiikkaan, koskien niin selontekoja kuin Nato-jäsenyyden arviointiakin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sysäsi Suomen turvallisuusympäristön muutoksiin, jotka saattavat olla monilta osin peruuttamattomia.
– Vaikka erilaisia arviointeja on matkan varrella tehty, tilanne on akuutti. On uudenlaisen arviointiajan hetket kyseessä ja tätä kautta eduskunnalle tuleva selontekokeskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä asioista tulee tarpeeseen.
Onko itselläsi jo mielipide, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai onko asia aidosti auki?
– Mielipiteitä voi aina olla, mutta näkemykset pitää tehdä vakaalla harkinnalla. Haluan korostaa tässä gallup-maailman keskellä, että haluan tässä vaiheessa omalta osaltani antaa täyden tuen eri vaihtoehdoille, joita tasavallan presidentti ja maan hallitus pohtivat ja olla heidän tukenaan tämän ison kysymyksen edessä.
Pidätkö viisaana, että Suomen valtiojohto ei ole toistaiseksi ilmaissut selkeästi, mitä he ajattelevat Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä?
– Nopeiden mielipiteiden sijaan tarvitaan hyvä ja perusteellinen analyysi sekä laajaa keskustelua eri vaihtoehdoista. Osa tätä keskustelua ovat presidentin ja pääministerin tapaamiset maailmalla eikä niitä voi käydä julkisesti tai julkisen debatin kautta. Ne rakentavat osaltaan näkemystä mahdollisista turvallisuuspoliittisista ratkaisuista.
Natolla on huippukokous kesäkuun lopulla Madridissa. On esitetty näkemyksiä, että Suomen kannattaisi päättää siihen mennessä, haetaanko jäsenyyttä vai ei. Onko näin?
– Tässä asiassa on monia ulottuvuuksia, liittyen paitsi aikatauluun myös sisältöön. Uskon, että tarvittavat aikataulut ovat valtiojohdolla hyvin tiedossa ja riittävän ajoissa, ennen kuin tehdään mahdollisia ratkaisuja.
Puoluetoverinne, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että ”Suomen Nato-jäsenyys ratkesi 24. helmikuuta aamuyöstä”. Hän ennakoi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan tekee Suomen Nato-päätöksestä helpon. Miten arvioit Heinäluoman näkemystä?
– Minusta Eero (Heinäluoma) kuvasi hyvin suurta heilahdusta ja muutosta, jonka (Vladimir) Putinin sotatoimet Ukrainassa aiheuttivat meillä Nato-keskusteluun. Suomen puolustusjärjestelmästä on käyty keskustelua vuosikymmeniä, mutta 24. helmikuuta oli se päivä, kun tässä käännettiin aivan uusi lehti.
Helmikuun alussa Mika Kari arvioi itse Ylen haastattelussa niin sanotun Nato-option toteutumista näin:
– Nato-optio on tietenkin meille mahdollisuus, mutta tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa en usko, että Nato-jäsenyyden hakeminen loisi vakautta tälle alueelle. Pikemminkin tekisimme itsestämme osan kriisiä, joka parhaillaan Venäjän ja Ukrainan vastaisella rajalla on.
Nyt hän toteaa, että vastaisi tähän vähän toisin:
– Sanoisin, että Nato-jäsenyys on vakavammin otettava vaihtoehto tässä puolustusratkaisussa kuin se oli ennen hyökkäystä ja ennen sodan käynnistymistä Ukrainassa.
SDP:n sisällä monien päät näyttäisivät kääntyneen Nato-jäsenyyden kannalle. lltalehden runsas viikko sitten julkaisemassa kyselyssä demarivaikuttajille yli puolet puolueen vaikuttajista kannatti jäsenyyttä.
Samansuuntaisia lukemia on saatu myös puolueen kannattajilta viime aikojen mielipidemittauksissa.
– Sotatoimien käynnistymisen jälkeen on ollut minusta luonnollista, että niin puolueissa kuin kansalaistenkin keskuudessa erilaiset vaihtoehdot turvallisuuden lisäämiseksi nousevat esiin. Uskon, että keskustelu saa tästä vielä lisää sisältöä, kun pääsemme käymään läpi, miten erilaiset vaihtoehdot vaikuttaisivat tosiasiassa kansalaisten turvallisuuteen.
– Yhteistä minusta tässä kaikille on nyt tavoite ja keinojen pohdinta siitä, miten voimme vahvistaa Suomen turvallisuutta, varmistaa kansallisen itsemääräämisoikeutemme ja sen, että Suomi pysyy sotatoimien ulkopuolella myös tulevaisuudessa. Kyse on erilaisista keinoista. Mahdollinen Nato-jäsenyys on yksi niistä.