SDP:n esittämä osinkoveromalli kiristäisi verotusta noin puolella Suomen omistajayrittäjistä ja johtaisi pienten ja keskisuurten yritysten kasvun heikkenemiseen, Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Pasi Holm toteaa Kauppalehden blogissaan.
– Listaamattoman yrityksen omistajayrittäjä tarkastelee yritysverotusta ja osinkoverotusta yhtenä kokonaisuutena, Holm muistuttaa.
Yhteisövero on nyt 20 prosenttia. Silloin kun osingot ovat alle kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta ja saajan vuotuiset osingot ovat alle 150[nbsp]000 euroa vuodessa, osingoista 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. Yrityksen ja osingonsaajan kokonaisveroaste on nykyisin 26 prosenttia.
SDP:n vero-ohjelmassa esitetään Pasi Holmin mukaan nettovarallisuuden tuottoasteen laskemista nykyisestä kahdeksasta prosentista neljään prosenttiin.
– Verohallinnon julkaisemat verotilastot paljastavat verotuksen kiristymisen. Luonnolliset henkilöt saivat osinkoja listaamattomista yrityksistä 3,3 miljardia euroa vuonna 2017. Omistajayrittäjät, jotka saavat osinkoja alle 150[nbsp]000 euroa vuodessa, saivat osinkoja yhteensä kaksi (2) miljardia euroa. Heitä oli 321[nbsp]000.
Holmin mukaan Taloustutkimuksen Perheyritysten liiton jäsenyrityksille tekemän yrityskyselyn mukaan listaamattomat yrityksen jakavat osinkoja keskimäärin viisi prosenttia nettovarallisuudesta. Tuottoasteen lasku toisi hänen mukaansa noin puolet omistajayrittäjistä, eli yli 150 000 yrittäjää, nykyistä kireämmän verotuksen piiriin.
Pasi Holm huomauttaa, että voittoa tekevillä listaamattomilla yrityksillä on kuitenkin keino kiertää verotuksen kiristyminen, mikäli SDP:n esitys toteutetaan.
– Jos yritykset alkavat SDP:n veromallin johdosta kasvattaa nettovarallisuuttaan, muutaman vuoden päästä neljä prosenttia nettovarallisuudesta mahdollistaa nykyisen suuruisen osingonjaon ilman veronkiristyksiä, Holm sanoo.
– Verosuunnittelulla on aina yhteiskunnallinen hinta: tässä tapauksessa pk-yritysten kasvun heikkeneminen, hän jatkaa.
Yritykset pyrkivät Pasi Holmin mukaan vakaaseen osingonjakoon, kestävään vakavaraisuuteen ja ennakkosäästämiseen tulevien investointien rahoittamiseksi.
– Nettovarallisuuden tuottoasteen laskeminen kannustaa yrityksiä kasvattamaan nettovarallisuutta. Tämä tapahtuu osin tulevia investointeja lykkäämällä ja aikaisempaa kriittisemmällä henkilöstöpolitiikalla. Lisärekrytointeja vähennetään ja irtisanomisia saatetaan lisätä.
Holm varoittaa, ettei yleisesti tunnustettua tavoitetta työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin voida mitenkään toteuttaa, jos työllistävien pk-yritysten kasvuedellytyksiä kampitetaan.