Hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen sopimaan vuoden 2022 hallituksen talousarvioesityksestä. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on päättänyt toteuttaa 100-150 miljoonan euron uudet veronkiristykset. Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen Matias Marttinen vaatii hallitusta perumaan uudet veronkorotukset.
– Vasemmistohallitus on keskustan tuella kiristänyt verotusta tähän mennessä jo yli miljardilla eurolla. Suomalaisten verorasitus kuuluu jo nyt länsimaiden suurimpiin. Kireät verot heikentävät kilpailukykyämme ja ihmisten hyvinvointia. Vihoviimeinen asia on, että sahaamme itseämme nilkkaan tehtailemalla uusia veroja, Marttinen sanoo.
– Veronkiristykset ovat korvanneet Marinin hallituksessa vastuullisen meno- ja työllisyyspolitiikan. Julkista taloutta vahvistavia työllisyysuudistuksia ei saada maaliin, mutta vasemmiston veronkorotukset keskusta on kuitannut mukisematta. Hallituksen velkaan perustuva talouspolitiikka ei olisi mahdollista ilman keskustan uutta vasemmistolaista talouspolitiikan suuntaa, Marttinen sanoo.
SDP:n tavoitteena on ollut lähdevero, joka oli tarkoitus kohdistaa ulkomaisiin sijoitusrahastoihin. Veroa tutkinut valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmä on todennut, ettei veron kohdentaminen halutulla tavalla ole mahdollista ja suosittelee, ettei uutta veroa säädetä.
– Vasemmisto on perustellut lähdeveroa ulkomaisten yhteisöjen verottamisella. Tosiasiassa kuitenkin lähdevero kohdistuu ennen kaikkea Suomeen ja kotimaisiin säästäjiin ja suomalaisiin eläkerahastoihin, sillä monet verosopimukset estävät lähdeveron perimisen ulkomaille maksettavista osingoista. Veroa selvittänyt asiantuntijatyöryhmä on tuonut tämän selvästi esille. Ohjaako hallitusta tässäkin enemmän ideologia kuin tutkittu tieto?, Marttinen kysyy.
– Uusi vero heikentää edelleen Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Kasvua haluava vasemmistohallitus siis kannustaisi esimerkiksi sijoitusrahastoja siirtämään toimintojaan ja pääomia Suomesta pois, joiden perässä lähtevät työpaikkoja ja kasvua. Mukana menee verotuloja, joilla hyvinvointipalvelut pitäisi rahoittaa, Marttinen varoittaa.
Marttisen mielestä kireä ja monimutkainen verotus on Suomen kestävää kasvua jarruttava rakenteellinen ongelma, jota uusi vero edelleen syventäisi.
– Korkea kokonaisveroaste ja kasvavat alijäämät heikentävät Suomen kykyä houkutella kasvua synnyttäviä pääomia. Jyrkkä työn verotuksen progressio puolestaan syö työn tekemisestä kannustimet. Kysyn keskustalta, aikooko se todella kuitata Suomen kilpailukykyä heikentävän lähdeveron ja työn verotusta kiristävän maakuntaveron?, Marttinen kysyy.
– Suunta on muutettava. Kriisin jälkeinen kasvupyrähdys tulisi käyttää uudistumiseen. Suomessa on tehtävä kestävän kasvun verouudistukseen, jossa lähdetään määrätietoisesti kohti EU-maiden keskimääräistä kokonaisveroastetta, Marttinen ehdottaa.
– Työn ja yrittämisen verotusta tulee keventää ja työn tekemisestä tulee tehdä kannattavampaa riippumatta lähtökohdista. Sipilän työryhmän ehdotukset kotimaisen omistamisen ohjelmasta tulee nostaa työlistalle. Vain kasvun ja mahdollisuuksien laajentaminen kaikille turvaa tulevaisuuden hyvinvoinnin, Marttinen päättää.