Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavassa kummastellaan näkökulmaa, jonka mukaan aasialaisten kova preppaus selittäisi suomalaisten heikentyneitä Pisa-tuloksia.
Amerikkalaistutkija Samuel Abrams antoi Helsingin Sanomissa ymmärtää, että suomalaisoppilaat eivät ole huonompia kuin aiemmin, vaan ainoastaan suhteessa huonompia kuin aasialaiset eliittioppilaat.
– Suomen hyvät Pisa-tulokset vuosilta 2000, 2003 ja 2006 merkitsevät paljon enemmän kuin huonommat Pisa-tulokset myöhemmiltä vuosilta. Tämä johtuu siitä, että muutama Aasian maa on alkanut panna valtavasti rahaa ja aikaa pelkästään Pisa-kokeissa pärjäämiseen, mikä vääristää tuloksia, Abrams sanoi lehdessä.
Akavan pääekonomisti Eugen Koev korostaa, että suomalaisten Pisa-tulosten heikentyminen on fakta eikä tähän vaikuta aasialaisten menestys. Pisteet ovat siis absoluuttisia eikä niitä suhteuteta toisten maiden menestykseen.
– Jos joku juoksee kovempaa, kyllä hänelle tulee kovempi aika, Koev vertaa.
Akava on ollut huolissaan suomalaisnuorten Pisa-tulosten laskusta vuosina 2006 – 2012.
Koev korostaa, ettei ole perehtynyt tarkemmin Abramsin näkemyksiin, mutta jää pohtimaan, ”olemmeko ymmärtäneet toistemme argumentit oikein”.
Koev jää pohtimaan, onko mahdollista, että esimerkiksi kaikkien maiden osaamistason paraneminen voisi vaikuttaa Pisa-pisteytykseen ylioppilaskirjoitusten tapaan, jolloin eri vuosien tulokset eivät olisikaan vertailukelpoisia keskenään.
– Minulla on kuitenkin sellainen käsitys, että nämä ovat vertailukelpoisia.
Koev jakaa Abramsin käsityksen kuitenkin siitä, että suomalaisten Pisa-menestys on kuitenkin yhä erittäin korkea ja selvästi parempi kuin muissa Pohjoismaissa.